Liikejuridiikan kannalta kiinnostavimmat ennakkopäätökset vuodelta 2025

Vuoden ensimmäisiin webinaareihin kuului perinteiseen tapaan 29.1.2026 järjestetty webinaari, joka käsitteli liikejuridiikan kannalta kiinnostavaa Suomen ja Ruotsin korkeimpien oikeuksien ratkaisukäytäntöä vuodelta 2025. Webinaarissa asiantuntijamme esittelivät ratkaisujen keskeisen sisällön ja arvioivat niiden vaikutusta yritysten toimintaan. Kokosimme artikkeliin johtopäätöksiä muutamasta mielenkiintoisimmasta ratkaisusta sekä havaintoja tuomioistuinten päätöksistä saatavilla olevasta datasta.

Webinaarissa ratkaisuja esittelivät asiantuntijamme Tom Fagernäs, Kalle Hynönen, Tatu Jaarinen, Thomas Kolster, Carola Möller, Heikki Vesa, Anna Sahrakorpi ja Oona Uusimaa.

Vuosi 2025 tuomioistuimissa – ennätysmäärä ennakkopäätöksiä

• Ennakkotapausten määrä nousi merkittävästi: Korkeimman oikeuden (KKO) antamien ennakkotapausten määrä (107) oli suurin sitten vuoden 2019 ja ylitti huomattavasti edeltäneen kymmenen vuoden keskiarvon. Suurin osa tapauksista liittyi jälleen rikos- ja prosessioikeuteen.
• Laajojen riita-asioiden käsittelyajat ovat edelleen pitkiä: Yksi merkittävä syy sille, miksi yritykset eivät aja asioita tuomioon saakka tuomioistuimissa on oikeudenkäyntien kesto (5–10 vuotta laajoissa riita-asioissa). Oikeudenkäynnin käynnistäminen voi olla tehokas keino saada sovinto aikaiseksi, mutta oikeudenkäynnin pitkä kesto voi myös pakottaa osapuolia sovintoihin. Tänä vuonna voimaan astuva henkilötodistelun tallentamista koskeva uudistus voi osaltaan vaikuttaa käsittelyaikoihin. Muutoksen myötä henkilötodistelu käräjäoikeudessa tallennetaan videolle ja hovioikeudessa se otetaan vastaan videotallenteelta.
• Välitysmenettelyjen määrä on pysynyt viime vuosina Suomessa tasaisena FAI:n hallinnoimien välitysmenettelyiden osalta: Muiden pohjoismaisten instituuttien, kuten SCC ja DIA tapausmäärät ovat olleet nousussa. Välimiesmenettelylain uudistamista koskeva esitys on vireillä ja esitellään arviolta viikolla 21. Sovittelu ja vaihtoehtoiset riidanratkaisu-menettelyt vaikuttavat kokemustemme perusteella olevan nousussa, mutta tilastotietoa ei ole saatavilla.
  

KKO 2025:77 korosti saneerausmenettelyn merkitystä korvausmäärän arvioinnissa

Ratkaisussa KKO 2025:77 on kyse kohtuullisen korvauksen arvioinnista saneerausmenettelyssä. Saneerausmenettelyn alettua velallinen voi YSL 27 §:n nojalla irtisanoa minkä tahansa vuokra-sopimuksen kahden kuukauden irtisanomisajalla. Vuokranantajalle aiheutuvasta vahingosta ja sen määrästä on kiistelty jo pitkään, mutta uusi ratkaisu auttaa korvauksen arvioinnissa.

KKO 2025:77 -ratkaisussa on kyse tapauksesta, jossa velallisyhtiö oli tehnyt 16 vuoden vuokrasopimuksen palvelukotirakennuksesta, jonka se oli irtisanonut saneerausmenettelyn alettua 12 vuotta ennen sopimuksen päättymistä. Tilojen omistaja erikoissijoitusrahasto B vaati 2 000 000 € korvausta, mutta selvittäjä hyväksyi saneerausvelaksi vain 12 kuukauden vuokria vastaavan summan (340 000 €). Käräjäoikeus ja hovioikeus hylkäsivät B:n vaatimuksen. Hovioikeus katsoi, ettei kyse ollut täydestä vahingonkorvauksesta, vaan kohtuullisesta korvauksesta, jonka määrässä painoi saneerauksen toteuttamiskelpoisuus. KKO totesi, että 27 §:n korvaus perustuu kohtuullisuuteen insolvenssitilanteessa, sovittaen yhteen vuokranantajan ja velallisen edut, ja se rajoittuu yleensä aikaan, jonka aikana uusi vuokralainen voidaan löytää. Hovioikeuden päätös pysyi ennallaan.

Johtopäätökset:

• KKO jatkaa tervehdyttämisintressin korostamista: Uudemmissa ratkaisuissa KKO on entistä avoimemmin kirjannut perusteluihinsa saneerausmenettelyn tarkoituksen merkityksen (liiketoiminnan tervehdyttäminen ja sopimuksista irtautumisen mahdollistaminen). Korvausmäärä ei saa johtaa siihen, että saneerausohjelmasta tulee toteuttamiskelvoton – kyse onkin kohtuullisesta, ei täydestä korvauksesta. Ohjelman sisältö voi kuitenkin vaikuttaa arvioon.
• Ratkaisu toiminee oikeusohjeena arvioitaessa vahingonkorvausta YSL 27.4 §:n tilanteissa: kohtuullisuusarvio perustunee enemmän siihen, miten irtisanominen vaikuttaa velallisen maksukykyyn ja sopimuskumppanin asemaan kuin ajalliseen ulottuvuuteen (12 kuukauden sääntöön). Selvittäjän perustelujen merkitys korostuu sekä välttämättömyys- että kohtuullisuusarviossa.
• Saneerauskäytäntö näyttää, vakiintuuko uusi 12 kuukauden sääntö: 12 kuukauden argumenttiin on helppo vedota, mutta se on myös helppo haastaa. Jos velkojat vaikuttavat saneerausohjelman mekanismeihin, ratkaisun tapauksessa esitetyt argumentit näyttäytyvät uudessa valossa. Onko kohtuullisuus kuitenkin edelleen tapauskohtaista, vai onko arvio kaavamainen?

KKO 2025:3 ohjaa alempien tuomioistuinten käytäntöjä takuuajan jälkeisestä virhevastuusta

YSE 1998 -ehtojen jaottelu urakka-aikaisesta, takuuaikaisesta ja takuuajan jälkeisestä vastuusta on ollut nykymuodossaan voimassa jo lähes 30 vuoden ajan. KKO 2025:3 -ratkaisu urakoitsijan takuuajan jälkeisestä vastuusta on kuitenkin heti antamisensa jälkeen selventänyt ja ohjannut alempien tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä sen osalta, millaista urakoitsijan menettelyä voidaan pitää sellaisena törkeänä laiminlyöntinä, että urakoitsija vastaa virheestään vielä takuuajan jälkeenkin.

Ratkaisu koski tilannetta, jossa urakoitsija ja tilaaja olivat tehneet urakkasopimuksen 72 huoneistoa käsittävän kerrostalon käyttövesiputkien uusimisesta. Sopimuksen mukaan siihen sovelletaan rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Takuuajan päättymisen jälkeen havaittiin, että urakoitsija oli tehnyt virheen käyttövesiputkien läpivientien tiivistämisessä, jonka seurauksena rakennuksen huoneistoja ja rakenteita oli vahingoittunut veden valumisen takia.

KKO katsoi, että urakoitsijan suoritus oli puutteellinen, ja virhe oli toistunut useissa huoneistoissa. Suoritus oli selvästi poikennut siitä, mitä ammattitaitoiselta ja huolellisesti toimivalta urakoitsijalta voitiin edellyttää. Vahingonvaara oli ollut ilmeinen. KKO katsoi, että urakoitsijan virhe oli aiheutunut sen törkeästä laiminlyönnistä. Urakoitsija oli siten vastuussa virheestään takuuajan jälkeen.

Johtopäätökset:

• Vastuu voi lukuisten järjestelmällisten pienten virheiden perusteella kumuloitua niin, että se katsotaan törkeäksi laiminlyönniksi tai huolimattomuudeksi.
• Toimintaan liittyvällä vahinkoriskillä voi olla painoarvoa. Ratkaisussa KKO 2025:3 vesivahingon aiheutuminen kallisti vaakaa törkeän laiminlyönnin puoleen.
• Mitään kaavaa tuottamuksen syntymiseen ei ole, vaan arviointi on aina tapauskohtaista. KKO:n ratkaisu voi kuitenkin alentaa alempien tuomioistuinten kynnystä päätyä samaan ratkaisuun.

Käsittelemme ennakkoratkaisuja KKO 2025:3 ja KKO 2025:97 sekä niiden jälkeistä oikeuskäytäntöä tarkemmin webinaarissamme 31.3.2025, johon voit ilmoittautua täältä.

KKO 2025:50 vahvisti ylisuuren palkkatoiveen olleen hyväksyttävä syy syrjäyttää pätevämpi hakija

Paljon mediahuomiota saaneessa ratkaisussa KKO 2025:50 on kyse tapauksesta, jossa yhdistys haki työsopimussuhteeseen asiantuntijaa hoitamaan yhdistyksen työmarkkina-asioita. Työpaikkailmoituksessa hakijoita pyydettiin toimittamaan vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen, mutta palkkatasoa ei ilmoitettu. Yhdistyksen hallitus oli ennen työpaikkailmoituksen julkaisemista päättänyt, että asiantuntijalle maksetaan kuukausipalkkana enintään 4 500 euroa.

Tehtävää haki 12 henkilöä, mukaan lukien A ja toista sukupuolta oleva B. Hakemuksessaan A esitti palkkatoiveenaan 6 000 euroa ja B 5 000 euroa. Yhdistys kutsui haastatteluun kolme miestä sekä B:n ja kaksi muuta naista. A:ta ei kutsuttu haastatteluun. Yhdistys palkkasi B:n 4 500 euron palkalla.

Ratkaisussa oli kyse kahdesta asiasta: syntyykö syrjintäolettama ja jos syntyy, oliko yhdistyksellä hyväksyttävä syy toiminnalle, joka ei johtunut sukupuolesta. KKO katsoi, että työhönotossa oli syntynyt naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen olettama syrjinnästä työelämässä. Yhdistyksen menettely oli kuitenkin KKO:n mukaan johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta, sillä A oli syrjäytetty ylimitoitetun palkkatoiveen takia.

Johtopäätökset:

• KKO katsoi, että palkkatoive on ymmärrettävä alustavana pyyntönä, johon on sisällytetty neuvotteluvaraa, mutta A:n toive oli selvästi ylimitoitettu ja ylitti neuvotteluvaran, minkä vuoksi työnantajalla oli tasa-arvolain mukainen "muu hyväksyttävä seikka kuin sukupuoli" syrjäyttää ansioituneempi hakija. Olennaista oli, että työnantaja oli suhtautunut työnhakijoiden palkkatoiveisiin johdonmukaisella tavalla.
• Syrjintäolettama syntyy suhteellisen helposti, joten työnantajien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että toimille on asiallinen ja johdonmukainen peruste.

KKO 2025:62 vahvisti liikesalaisuussuojan painoarvon edition yhteydessä

Ratkaisussa KKO 2025:62 on kyse patenttioikeutta koskevasta riidasta, jossa A väitti B:n loukkaavan heidän patenttiaan. Markkinaoikeus oli yhtiö A:n vaatimuksesta määrännyt oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n nojalla ulosottomiehen noutamaan tuomioistuimeen vastaajayhtiö B:n tehtaalla sijaitsevaa laitteistoa ja sen käyttöä koskevia asiakirjoja, jotka sisälsivät B:n liikesalaisuuksia. Ratkaisussa keskiöön nousivat edellytykset määrätä liikesalaisuuksia sisältävien asiakirjojen tuominen tuomioistuimeen sekä liikesalaisuussuojan murtaminen ja edition oikeasuhteisuus.

KKO katsoi näytetyksi, että asiakirjoihin sisältyy B Oy:n liikesalaisuuksia. Edition hyväksyttävyyttä arvioitaessa asiassa oli kuitenkin ottava huomioon ns. enforcement-direktiivin (2004/48/EY) tulkintavaikutus ja arvioitava edition oikeasuhtaisuutta liikesalaisuussuojan kannalta. Erityisesti asiassa olisi tullut arvioida tarkemmin kantajan pääasiavaatimusten menestymistodennäköisyyttä, ja tämä arviointi oli jäänyt markkinaoikeudelta tekemättä. Tämän puutteen takia markkinaoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin markkinaoikeuteen.

Johtopäätökset:

• Ratkaisu korostaa liikesalaisuussuojan merkitystä. Kynnys suojan ohittamiseen on korkea.
• Edition myöntäminen liikesalaisuussuojaa nauttivien aineistojen osalta edellyttää myös pääasiavaatimuksen menestymistodennäköisyyden arviointia.

KKO 2025:94 turvaa vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia

KKO 2025:94 koskee lunastushinnan määrittämistä Ahlstrom-Munksjö Oyj:stä tehtyä julkista ostotarjousta seuranneessa vähemmistöosakkaiden lunastusmenettelyssä. Ennakkopäätös ohjaa markkinakäytäntöä vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia turvaavaan suuntaan ja sillä on vaikutuksia julkisiin ostotarjouksiin niin tarjouksen tekijän kuin kohdeyhtiön hallituksen näkökulmasta.

Lue ratkaisun vaikutuksista lisää verkkosivuillamme julkaistusta artikkelista.

Lisätiedot

Olethan yhteydessä webinaarin puhujiin, jos sinulla herää kysymyksiä webinaarin aiheisiin liittyen. Jos haluat saada lisää tietoa tapahtumistamme ja webinaareistamme, voit täyttää tapahtumiimme liittyvän yhteystietolomakkeen täältä.