Uutta oikeuskäytäntöä tekoälyn ja immateriaalioikeuksien ristiriidoista – mitä yritysten tulee huomioida?
Tekoälyn ja immateriaalioikeuksien välillä on ristiriitoja ja avoimia juridisia kysymyksiä. Missä määrin tekijänoikeudella suojattua materiaalia voi esimerkiksi käyttää tekoälymallien kouluttamiseen? Entä jos tekoälymallin lopputuotos muistuttaa hyvin paljon alkuperäistä teosta, jolla malli on koulutettu? Ensimmäiset eurooppalaisten tuomioistuinten kannanotot on nyt saatu muun muassa näihin avoimiin oikeuskysymyksiin, joita käsiteltiin Datakoulu-webinaarisarjamme jaksossa 29.4.2026. Koostimme webinaarista yhteenvedon tähän artikkeliin.
Datakoulu-webinaarisarja käsittelee digi-, data- ja tekoälysääntelyn muutoksia yritysten näkökulmasta. Datakoulussa esiintyivät asiantuntijamme Kalle Hynönen, Sari Oravainen ja Riku Toivio.
Tekoälyn ja immateriaalioikeuksien välinen ristiriita
Tekoälyn ja immateriaalioikeuksien välillä on avoimia juridisia ristiriitoja, joiden selvittämisessä ollaan vielä alkuvaiheessa. Oikeuskäytäntöä on kuitenkin alkanut muodostumaan ja ensimmäisiä linjauksia keskeisistä oikeudellisista kysymyksistä on nyt saatu. Keskeinen ristiriita liittyy siihen, että immateriaalioikeudet on luotu luovuuden ja keksinnöllisyyden ympärille tekijöiden suojaamiseksi, mutta tekoäly haastaa tämän perusoletuksen. Tekoälyn sääntely on kansainvälisesti hajanaista; EU:n tekoälysäädös on toistaiseksi ainoa kattava tekoälyä koskeva laki maailmassa, kun taas muut maat, kuten USA ja Iso-Britannia, ovat toistaiseksi turvautuneet kevyempään, sektorikohtaiseen sääntelyyn. Edes tekoälysäädös ei kuitenkaan käsittele immateriaalioikeuksia laajasti.
Uutta oikeuskäytäntöä tekijänoikeuden ja tekoälyn rajapinnasta
Kansalliset eurooppalaiset tuomioistuimet ovat viime aikoina antaneet useita ratkaisuja, joissa on arvioitu tekoälyn ja tekijänoikeuden välistä problematiikkaa. Näissä tuomioissa on noussut esiin useita samoja teemoja, joissa tuomioistuimet ovat kuitenkin päätyneet osittain erilaisiin lopputuloksiin. Erityisesti tuomioistuimen toimivaltakysymyksen osalta ratkaisut ovat poikenneet toisistaan, kun taas tekstin- ja tiedonlouhintaa (TDM) koskevan poikkeuksen soveltamisalasta saadut linjaukset enemmänkin täydentävät toisiaan.
Toimivaltakysymys on osoittautunut yhdeksi haasteeksi tekoälymallien kouluttamiseen liittyvissä tekijänoikeusriidoissa. Tekijänoikeussuoja on luonteeltaan alueellinen oikeus, jonka soveltaminen edellyttää lähtökohtaisesti, että loukkaus on tapahtunut siinä valtiossa, jonka lakia sovelletaan. Tämä korostui Iso-Britannian High Courtin Getty Images v. Stability AI -tapauksessa, jossa Getty joutui luopumaan koulutusvaiheen loukkausväitteestään kokonaan, kun Stability AI pystyi osoittamaan mallin kouluttamisen tapahtuneen Iso-Britannian alueen ulkopuolella. Tuomioistuin ei siten lainkaan arvioinut koulutusvaiheen mahdollista tekijänoikeusloukkausta. Sen sijaan GEMA v. OpenAI -tapauksessa toimivaltakysymykseen ei otettu nimenomaisesti kantaa, mutta käytännössä Münchenin alioikeus katsoi olevansa toimivaltainen, kun se ratkaisi asian. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ainakaan tuomioistuimen perusteluista ei suoraan ilmene, että OpenAI olisi varsinaisesti kyseenalaistanut tuomioistuimen toimivaltaa, jolloin myöskään tuomioistuin ei arvoinut asiaa tarkemmin.
TDM-poikkeuksen soveltamisalan osalta tuomioistuimilta on puolestaan saatu pitkälti toisiaan täydentäviä linjauksia. GEMA-tapauksessa tuomioistuin katsoi TDM-poikkeuksen soveltuvan tekoälymallin koulutusvaiheeseen yleisellä tasolla. Poikkeuksen ei kuitenkaan katsottu kattavan memorisaatiota, jossa malli omaksuu koulutusaineistoa parametreihinsa sellaisenaan. Kneschke v. LAION -tapauksessa arvioitavana oli puolestaan TDM-poikkeuksen soveltuminen koulutusaineiston keräämis- ja valmisteluvaiheeseen, joka edeltää mallin varsinaista kouluttamista. Tuomioistuin katsoi poikkeuksen soveltuvan myös näihin valmisteleviin toimenpiteisiin. Samalla tuomioistuin linjasi, ettei luonnollisella kielellä laadittu opt-out käyttöehdoissa ollut pätevä, vaan oikeuksien pidätys olisi tullut toteuttaa teknisesti esimerkiksi robots.txt-tiedostolla tai muulla vastaavalla tavalla.
Yhtenäistä EU-tason linjausta saadaan vielä odottaa
Vaikka kansalliset eurooppalaiset tuomioistuimet ovat nyt alkaneet muodostaa oikeuskäytäntöä tekoälyn ja tekijänoikeuden risteyskohdista, yhtenäistä EU-tason tulkintalinjaa joudutaan vielä odottamaan. Euroopan unionin tuomioistuimessa on tällä hetkellä käsiteltävänä ennakkoratkaisupyyntö asiassa C-250/25 Like Company, ja kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EUT arvioi generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuslainsäädännön risteyskohtaa. Ennakkoratkaisupyynnössä on nostettu suoraan esiin kysymykset siitä, kuuluvatko generatiiviset tekoälyjärjestelmät nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön soveltamisalaan sekä siitä, miten nämä oikeudet voidaan sovittaa yhteen tekoälyn laillisen käytön kanssa TDM-poikkeuksen puitteissa.
Tuomioistuimen toimivaltaa koskevan kysymyksen osalta asiassa vastaajana oleva Google on väittänyt, ettei koulutusvaiheen tekijänoikeusloukkausta ole tapahtunut, koska mallin kouluttaminen on tehty Yhdysvalloissa. Kantaja Like Company on vastaavasti argumentoinut, ettei EU:n ulkopuolella tapahtuvalle kouluttamiselle voida antaa ratkaisevaa merkitystä, koska muutoin yhtiöt voisivat siirtämällä palvelimensa unionin ulkopuolelle käytännössä välttää oikeudellisen vastuun EU-alueella. TDM-poikkeuksen osalta EUT:n on arvioitava poikkeuksen soveltamisalaa tilanteessa, jossa Like Company ei ole nimenomaisesti kieltänyt tekstin- ja tiedonlouhintaa, mutta katsoo, ettei opt-out-mahdollisuuden käyttämättä jättäminen merkitse automaattisesti suostumusta tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttöön mallin kouluttamisessa. Näihin kysymyksiin vastaamisen lisäksi asiassa voidaan odottaa ensimmäistä EU-tason linjausta koskien tekijänoikeuslainsäädännön ja tekoälyn käytön yhteensovittamista laajemmin.
Miten kehittäjät, käyttäjät ja oikeudenhaltijat voivat suojata oikeuksiaan?
Oikeustilan ollessa edelleen osittain epäselvä oikeuskäytännön kehittymisen seuraaminen on erittäin suositeltavaa. Sillä välin relevantit toimijat voivat valvoa oikeuksien toteutumista kiinnittäen huomiota muun muassa seuraaviin asioihin:
- Mallin kehittäjien ja kouluttajien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota koulutusaineiston arviointiin. Yleisissä käyttöehdoissa tulee kieltää tekijänoikeuksien loukkaaminen (joka kielletään usein jo nyt). Lisäksi kehittäjien kannattaa tehdä jälkivalvontaa, jotta he pystyvät vähintään jälkikäteen reagoimaan ja mitigoimaan loukkauksia.
- Mallin käyttäjien kannattaa aina tarkistaa tuotettu sisältö ennen sen julkaisemista ja käyttämistä, sillä käyttäjiin kohdistuu outputeihin liittyvää riskiä. Käyttäjien kannattaa myös arvioida käytön riskipitoisuutta, eli esimerkiksi, mitä tekoälyä käytetään ja missä prosesseissa.
- Tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden kannattaa käyttää TDM-poikkeusta ja opt-out-mekanismia niin, että tekstin- ja tiedonlouhinta on mielellään kielletty käyttöehdoissa sekä teknisesti toteuttaen. Vesileimojen ja erilaisten sormenjälkien lisääminen sisältöön lisää todisteellisuutta. Huomiota kannattaa kiinnittää myös lisenssisopimuksiin sekä seurantaan ja valvontaan, sillä oikeuksien valvominen jää usein oikeudenhaltijoiden vastuulle.
Ilmoittaudu seuraavaan Datakouluun!
Datakoulu jatkuu vielä yhdellä jaksolla 20.5. klo 9–10, joka käsittelee CRA:ta käytännössä. Ilmoittaudu mukaan Datakoulun sivujen kautta. Technology, Data ja IP -praktiikkamme jatkaa mielellään kanssasi keskusteluja Datakoulun aiheista, jos sinulla herää niistä kysymyksiä.
