Mitä uusiutuvan energian sääntelykentässä tapahtuu tällä hetkellä?

Uusiutuvan energian osalta on käynnissä useita mielenkiintoisia hankkeita ja uudistuksia, joita käsiteltiin 21.10. pidetyssä aamukahviwebinaarissamme. Webinaarissa syvennyttiin energia-alan ajankohtaisiin verokysymyksiin sähköveron ja merituulivoiman osalta, arvioitiin uuden alueidenkäyttölain lausuntokierrosta ja tutustuttiin uuteen Lupa- ja valvontavirastoon ja sen mahdollistamaan yhden luukun malliin.

Webinaarissa esiintyivät asiantuntijamme Sami Laine, Ritva Aalto, Essi Launonen ja Nelli Kolunsarka.

Mitä verouudistuksia energia-alaan kohdistuu?

Energia-alalle suunnitellaan tällä hetkellä useita verouudistuksia, jotka vaikuttavat etenkin merituulivoimaan, datakeskuksiin ja kaivostoimintaan. Näihin kuuluvat seuraavat muutokset:

1. Kaivostoiminnan ja datakeskusten sähkövero nousee ensi vuonna: Kaikki sähkönkäyttäjät maksavat sähköveroa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Veroluokkia on kaksi: I veroluokka on pääveroluokka, jossa vero on 2,24 snt/kWh ja II veroluokassa se on 0,05 snt/kWh. Kaivostoiminta ja datakeskukset on päätetty nostaa I veroluokkaan, mikä tarkoittaa sähköveron kustannusten nousemista yli 40-kertaiseksi. Kaivostoiminnan osalta muutos astuu voimaan vuoden 2026 alusta ja datakeskusten osalta 1.7.2026. Lainmuutokset ovat vielä eduskunnan käsittelyssä. Tämä tarkoittaa datakeskusinvestoinneille merkittävää kustannusten nousua, joka vaikuttaa investointien kannattavuuteen.
2. Merituulivoima tuodaan laajemmin verotuksen piiriin talousvyöhykkeellä: Eduskunnalle annetaan pian hallituksen esitys merituulivoiman kiinteistö- ja tuloverotusta koskevasta lainsäädännöstä, jonka mukaan Suomen talousvyöhykkeellä olevat rakennukset ja rakennelmat tuodaan kiinteistöverotuksen piiriin verovuodesta 2030 lähtien. Kiinteistöveroprosentti määräytyy kaikkien kuntien painotettuna keskimääräisenä voimalaitosprosenttina. Muutoksia tehdään myös tuloverotuksen osalta laajentamalla Suomen alueellista määritelmää kattamaan myös talousvyöhykkeen, joka antaisi Suomelle oikeuden verottaa vyöhykkeellä harjoitettua toimintaa, ellei verosopimus sitä rajoita. Muutos astuu voimaan verovuodesta 2026. Arvonlisäverotuksessa Suomen verotusoikeus talousvyöhykkeellä on hiljattain vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa.
3. Lisäksi energia-alan toimijoihin vaikuttavat muut suunnitteilla olevat uudistukset, kuten puhtaan siirtymän investointien verohyvitys, kiinteistöverouudistus, yhteisöverokannan lasku sekä tappioiden käyttöajan pidentäminen.

Millaisia lausuntoja uudesta alueidenkäyttölaista annettiin?

Suomessa ollaan parhaillaan säätämässä uutta alueidenkäyttölakia osana maankäyttö- ja rakennuslain vuonna 2018 alkanutta kokonaisuudistusta. Hallituksen esityksen luonnos uudeksi alueidenkäyttölaiksi oli lausuntokierroksella touko-heinäkuussa ja siitä annettiin todella paljon lausuntoja. Esitystä viimeistellään nyt lausuntojen pohjalta ja uuden lain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2026. Webinaarissa käsiteltiin uusiutuvan energian kannalta tärkeimpiä pykäliä, joista osan sisältöä avataan lyhyesti seuraavaksi.

Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotettiin tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin kahta muutosta:

1. Maisemavaikutukset: Nykyisen alueidenkäyttölain mukaan on huolehdittava siitä, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopii maisemaan ja ympäristöön. Ehdotuksen mukaan sisältövaatimusta muutettaisiin niin, että vaatimuksena on, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia maisemavaikutuksia. Hallituksen esityksen luonnoksen perustelujen mukaan viitatun kohdan tulkinta riippuu tapauskohtaisista olosuhteista ja vaikutusten merkittävyys siitä, kuinka hallitsevia tuulivoimalat maisemassa ovat. Uusi muotoilu sai kannatusta, mutta myös paljon kritiikkiä, sillä se on epäselvä. Muotoilussa ei ole tarkennettu objektiivisia kriteerejä ja epäselväksi jää, mikä muuttuu suhteessa nykyiseen lainsäädäntöön. Jos epäselvä vaatimus sisällytettäisiin uuteen alueidenkäyttölakiin, on todennäköistä, että hankkeiden maisemavaikutuksista valitettaisiin kaavoitusprosessin yhteydessä ja kriteeristöä jouduttaisiin täsmentämään oikeuskäytännössä.
2. Vähimmäisetäisyysvaatimus: Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan kokonaan uutta kohtaa tuulivoimakaavan erityisiin sisältövaatimuksiin, jonka mukaan tuulivoimala on sijoitettava vähintään kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeuden etäisyydelle olemassa olevista asuinrakennuksista ja rakentamisluvan saaneista asuinrakennuspaikoista sekä asemakaavassa tai lain 40 tai 73 §:ssä tarkoitetussa yleiskaavassa osoitetuista asuinrakennuspaikoista, jos tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava ei sijoitu maakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle. Ehdotus sai kannatuksen lisäksi hyvin paljon kritiikkiä, sillä se voisi estää jopa 80–85 % hankkeista. Lausunnoissa kritisoitiin muun muassa sitä, että vähimmäisetäisyysvaatimus pakottaisi tuotannon siirtymään kauas kulutuskeskittymistä, jolloin hankkeet myös sijoittuisivat enemmän luonnontilaisille alueille. Lausunnoissa nostettiin ongelmakohtina esiin lisäksi esimerkiksi maakuntakaavojen soveltumattomuus yksittäisten hankkeiden jopa määräävänä ohjauskeinona sekä oltiin huolissaan kuntien kaavoitusmonopolin rajoittamisesta. Ehdotuksen mukaan vaatimuksesta voitaisiin poiketa suostumusmenettelyllä, mutta lausunnonantajat kokivat menettelyn erittäin työlääksi sekä hankekehittäjille että kunnille.

Uuteen lakiin ehdotetaan myös uutta lukua aurinkovoimarakentamiseen liittyen. Aurinkovoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista eniten kommentoitiin metsämaata koskevaa kohtaa, jossa vaatimuksena on, että aurinkovoimarakentamista ei osoiteta merkittävissä määrin metsämaalle. Erittäin monissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota kriteeristön tulkinnanvaraisuuteen: arvioidaanko merkittävyyttä hankekohtaisesti, paikallisesti, alueellisesti vai valtakunnallisesti ja mikä on objektiivinen kriteeri merkittävyydelle. Kritiikki kohdistui myös erilaiseen kohteluun suhteessa muuhun maankäyttöön sekä kuntien ja maanomistajien oikeuksien rajoittamiseen.

Aurinkovoiman osalta hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan myös rakentamislain puolelle muutosta, jonka mukaan vähintään 10 hehtaarin aurinkovoimalat edellyttäisivät aurinkovoimayleiskaavaa tai asemakaavaa. Suurimmassa osassa lausunnoista hehtaarirajaa pidettiin liian matalana tai ehdottomana. Lausunnoissa tuotiin esiin, että se lisäisi kaavoituksen tarvetta, työmäärää ja kustannuksia, joka vaikeuttaisi aurinkovoimahankkeiden toteutumista. Velvoitteen koettiin myös muun muassa vähentävän kannusteita sijoittaa hankkeita jo rakennettuun ympäristöön ja joutomaille. Lausunnoissa ehdotettiinkin rajaksi 100 tai 200 hehtaaria.

Uusi Lupa- ja valvontavirasto sekä yhden luukun malli – mikä muuttuu käytännössä?

Valtion aluehallinnon uudistamishankkeella perustettiin uusi Lupa- ja valvontavirasto, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026 alkaen. Valvira ja aluehallintovirastot yhdistyvät Lupa- ja valvontavirastoksi, johon integroidaan myös ELY-keskusten ympäristötoiminnot. Uusi virasto toimii kansallisena ympäristöviranomaisena vastaten lupien koordinoinnista ja käsittelystä. Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa "yhden luukun periaate" ja sujuvoittaa lupamenettelyjä valtion ympäristöasioissa.

Uudistus toteutetaan säätämällä uusi laki eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa, joka tulee voimaan 1.1.2026. Ympäristöasioiden käsittelylaki kokoaa yhteen keskeiset ympäristömenettelyt, kuten ympäristönsuojelu-, vesi- ja luonnonsuojelulain mukaiset lupa-asiat sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tehtävät. Uudistus koskee vain lupaprosessien sujuvoittamista, eikä sillä ole vaikutusta lupien myöntämisen edellytyksiin. Tukesin rooli säilyy samana kuin ennenkin, eikä kuntien toimivaltuuksiin puututa.

Yhden luukun periaatetta toteutetaan vahvistamalla viranomaisten ennakko-ohjausta ja yhteistyötä sekä kehittämällä sähköistä asiointia, lupien yhteiskäsittelyä ja käsittelyaikojen ennakoitavuutta. Lupa- ja valvontavirasto ohjaa lupaprosessia ja varmistaa sujuvan tiedonkulun hakijan ja viranomaisten välillä.

Jatkossa samaa hanketta koskevat ympäristönsuojelulain ja vesilain luvat käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samalla päätöksellä, ellei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana. Hakijan pyynnöstä tai suostumuksella ympäristöluvan tai vesilain mukaisen luvan lupahakemus voidaan käsitellä yhteensovitettuna kemikaaliturvallisuuslain mukaisen luvan kanssa. Kyse on kuitenkin ainoastaan lupapäätösten ajallisesta yhteensovittamisesta, sillä hakemukset käsitellään edelleen eri virastoissa ja lupahakemuksista annetaan erilliset päätökset.

Vihreän siirtymän hankkeet käsitellään etusijalla Lupa- ja valvontavirastossa, soveltaen vuonna 2023 voimaan tullutta etusijaa ympäristölupiin ja vesilain mukaisiin lupiin. Ympäristöasioiden käsittelylaissa etusijan soveltamisaikaa pidennetään vuoden 2030 loppuun saakka.

"Energia-alalla ja sen sääntelyssä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Käsitellyillä uudistushankkeilla on merkittäviä taloudellisia ja operatiivisia vaikutuksia vihreiden hankkeiden edistämiseen. Markkinassa on viime aikoina näkynyt heräämisen merkkejä myös investointi- ja transaktiopuolella, joiden toivomme olevan laajempia merkkejä elpyvästä markkinasta hetkellisen muutoksen sijaan", tiivistää Sami.

Lisätiedot

Olethan yhteydessä energia- ja veropraktiikkaamme, jos sinulla herää kysymyksiä webinaarin aiheisiin liittyen. Jos haluat saada lisää tietoa tapahtumistamme ja webinaareistamme, voit täyttää tapahtumiimme liittyvän yhteystietolomakkeen täältä.