Millaiseksi sääntely-ympäristö ja investointivalvonta kehittyy muuttuvassa Euroopassa?

Kilpailukyvyn turvaaminen ja parantaminen nousee Euroopan unionin tavoitelistalla. Samalla kuitenkin myös vihreän siirtymän tavoitteet, teknologinen murros ja kiristynyt geopoliittinen tilanne luovat kilpailupolitiikalle ja -sääntelylle uusia paineita, jotka tarkoittavat sekä uusia mahdollisuuksia että uusia haasteita yrityksille. Krogeruksen Kilpailufoorumissa 7.5.2026 pureuduttiin näihin muutoksiin digitaalisen suvereniteetin rakentamisen, kestävyystavoitteiden sekä ulkomaisten investointien (FDI) tiukentuvan valvonnan kautta. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti näistä viimeiseen.

"Kilpailufoorumin tarkoituksena on tarjota keskustelualusta, jossa laajan kilpailuoikeuden ja sääntelypolitiikan teemat ja asiantuntijat voivat kohdata monipuolisten asiakokonaisuuksien äärellä. Tavoitteenamme on nostaa esille monipuolisesti puhujia niin yritysmaailmasta, viranomaispuolelta kuin juridiikan parista. Haluamme kiittää loistavia puhujia ja osallistujia onnistuneesta tilaisuudesta", sanoo kilpailuoikeuspraktiikkamme osakas Simo Autio. 

Voit lukea lisää Kilpailufoorumin ohjelmasta ja puhujista Kilpailufoorumin verkkosivuilta.

Sijoituslupalaki laajentaa seurannan kohteita ulkomaisten investointien osalta

Kansallisen turvallisuuden korostuminen näkyy yrityksille konkreettisesti ulkomaisten investointien tiukentuvan valvonnan kautta. Kilpailufoorumissa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Linda Rönnqvist antoi katsauksen uuteen sijoituslupalakiin. Suunnitelman mukaan nykyinen yritysostolaki kumottaisiin ja sen tilalle tulisi sijoituslupalaki. Lakiluonnos on tulossa lausuntokierrokselle lähitulevaisuudessa ja lain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2027. Lakimuutoksen taustalla vaikuttaa tavoite talouden turvallistamisesta, sillä yritysten ja eri maiden väliset taloudelliset kytkennät ja keskinäisriippuvuudet tunnistetaan yhä enemmän haitallisiksi haavoittuvuuksiksi, joita voi käyttää vallankäytön välineenä.

Mikä sijoituslupalaissa muuttuu yritysostolakiin verrattuna?

• Seurannan kohteet laajenevat; ulkomaisiksi sijoittajiksi katsottaisiin jatkossa kaikki Suomen ulkopuoliset sijoittajat (ei EU/EFTA‑rajausta, kuten voimassa olevassa yritysostolaissa eräissä seurannan kohteissa). Seurannan kohteet liittyisivät edelleen muun muassa puolustusalaan, kaksikäyttötuotteisiin, viranomaisten kriittisiin palveluihin, turvallisuusluokiteltuun tietoon, huoltovarmuuteen ja kriittiseen infrastruktuuriin.
• Seuranta laajenee myös uutta liiketoimintaa luoviin greenfield-sijoituksiin kriittisillä aloilla.
• Pakollinen ennakkohyväksyntä tulee voimaan kaikille lain soveltamisalaan kuuluville sijoituksille. Nykyisessä laissa ennakkohyväksyntä vaaditaan vain puolustus- ja turvallisuussalan sijoitusten osalta.
• Omistuksen ja vaikutusvallan osalta otetaan käyttöön 10 %, 33,3 %, 50 %, 66,6 % ja 90 % pakolliset tarkastelupisteet. Jos äänivalta nousee alkuperäisen prosentin yli, tulee tehdä uusi hakemus. 
• Lain seuraamuksia uudistetaan. 

Ulkomaisten investointien tiukentuva valvonta – näkökulmia Ruotsista ja EU:sta

Keskustelua ulkomaisten investointien seurannan kansainvälisestä kehityksestä ja sen vaikutuksista jatkettiin Advokatfirman Vingen osakkaan Sebastian Örndahlin kanssa. Hän toi näkökulmia erityisesti Ruotsista, jossa joulukuussa 2023 tuli voimaan laki ulkomaisten suorien sijoitusten valvonnasta. Tätä ennen Ruotsissa ei ollut vastaavaa seurantamekanismia. Nykyään jopa noin 30 % Ruotsin yhtiöistä kuuluu lain soveltamisalaan.

Ruotsissa muutoksesta teki erityisen suuren sääntelyn laaja soveltamisala. Sääntely koskee kaikkia sijoittajia, jos niiden toiminta kuuluu lukuisia toimialoja kattavaan seuranta-alaan. Sekä ruotsalaiset ostajat että konsernien sisäiset järjestelyt kuuluvat sääntelyn piiriin. Uudistuksen hyviä puolia on Sebastian Örndahlin mukaan muun muassa se, että analyysi siitä, mitä pitää ilmoittaa, on melko suoraviivaista. Yrityskauppojen markkinakäytäntö on myös mukautunut muutokseen. Epäselvyyksiäkin on edelleen esimerkiksi sen osalta, mikä täyttää EU-sijoittajan määritelmän.

EU:n sisällä yksi selkeä haaste on ollut, että jäsenvaltioiden säännöt eroavat toisistaan. Tähän mennessä EU:n roolina on ollut sääntelyn koordinoiminen, mutta tulevalla uudistetulla seuranta-asetuksella pyritään vähimmäisharmonisointiin EU:n sisällä. Jatkossa kaikissa jäsenvaltioissa tulee olla seurantamekanismi, minkä lisäksi säädetään yhteinen minimi siitä, mitä sektoreita ja riskitekijöitä seurannassa tulee huomioida. Sebastian Örndahlin mukaan haasteena on kuitenkin, että jäsenvaltioiden toimintaedellytykset ja intressit ovat erilaisia. 
 

Mitä sääntely-ympäristöltä on tulevaisuudessa odotettavissa?

Kilpailufoorumin päätteeksi järjestettiin paneelikeskustelu, jossa keskityttiin sääntely-ympäristön tulevaisuudennäkymiin erityisesti ulkomaisten yritysostojen sääntelyn ja Euroopan komission yrityskauppavalvonnan suuntaviivojen osalta. Panelisteina toimivat Outokummun Senior Legal Counsel Tuulia Tanskanen, Advokatfirman Vingen osakas Sebastian Örndahl sekä Krogeruksen kilpailuoikeuspraktiikan osakas Martina Castrén. Moderaattorina toimi osakkaamme Simo Autio.

Panelistit nostivat ulkomaisten yritysostojen sääntelyyn liittyen muun muassa seuraavia näkökulmia esille:

• Yritysostosääntely kehittyy todennäköisesti jatkossakin tiukentuvaan suuntaan, mutta muutoksen nopeus voi yllättää. Sääntely on monissa maissa kokonaan uutta, ja uusia sääntöjä tulee useassa maassa samaan aikaan voimaan. 
• Sääntely on myös hyvin pirstaloitunutta. Kansalliset lait voivat poiketa toisistaan huomattavasti.
• Yrityskaupoissa myyjät joutuvat antamaan merkitystä yritysostosäännöille, kun pohtivat järjestelyjen strukturointia ja potentiaalisia ostajia. Ostajalla puolestaan on ilmoitusvelvollisuus, mutta usein vain vaatimaton näkyvyys kohteen liiketoimintaan. Osapuolten on tärkeää tunnistaa riskit ja viivästymismahdollisuudet. 

Sääntely muuttuu tällä hetkellä paljon ja nopeasti geopoliittisten muutosten takia. Nopeat ja joskus jopa edestakaiset muutokset luovat haasteita yrityksille. Yrityksissä toivotaankin enemmän mahdollisuuksia hyödyntää globaalisti lisääntyvää sääntelyä myös liiketoimintaa edistävänä työkaluna. Sääntelyssä nähdään kuitenkin myös positiivisia eurooppalaista näkökulmaa edistäviä elementtejä. Pohjoismaisistakin yrityksistä voi tulla entistä houkuttelevampia niin sijoittajina kuin sijoituskohteita, kun sijoitukset esimerkiksi Kiinaan hankaloituvat. 

Kilpailufoorumi järjestetään myös ensi vuonna

Meillä on ilo ilmoittaa, että Krogeruksen Kilpailufoorumi järjestetään myös vuonna 2027! Kerromme ensi vuoden tapahtumasta lisää myöhemmin, mutta sillä välin voit halutessasi ilmoittautua uutiskirjelistallemme saadaksesi lisää tietoa Krogeruksen tapahtumista ja webinaareista.