M&A-markkinakatsaus: Viimeaikaiset yrityskauppatrendit ja odotukset vuodelle 2026
Yrityskauppamarkkina piristyi vuonna 2025. M&A-praktiikkamme 24.2.2026 järjestämässä aamukahviwebinaarissa tarkasteltiin vuoden 2025 aikana toteutuneita yrityskauppoja sekä käsiteltiin ajankohtaisten trendien ja markkinakäytäntöjen vaikutuksia yrityskauppojen osapuolille. Webinaarin lopussa tarkasteltiin myös vuoden 2026 markkinanäkymiä. Tiivistimme webinaarin keskustelut tähän artikkeliin.
Webinaarissa keskustelivat asiantuntijamme Andreas Brink, Janna Pihanurmi ja Nicklas Svento.
Yrityskauppojen keskimääräinen kokoluokka kasvoi ja kasvuyhtiöiden rahoitusmarkkina jatkui virkeänä
Yrityskauppadataa seuraavan Mergermarket-tietokannan mukaan yrityskauppojen määrä pysyi Suomessa vuoden 2025 aika suhteellisen samalla tasolla kuin vuonna 2024, mutta yrityskauppojen yhteenlaskettu arvo kasvoi 23,9 %. Yrityskauppojen keskimääräinen koko kasvoi edeltävään vuoteen verrattuna. Tämä on myönteinen signaali Suomen yrityskauppamarkkinassa, jossa pienet ja keskisuuret yrityskaupat muodostavat valtaosan transaktiovolyymista. Suuremmat yrityskaupat ovat tyypillisesti herkempiä markkinaheilahteluille, minkä vuoksi kokoluokan kasvu indikoi vahvistuneesta markkinaluottamuksesta haastavasta markkina- ja geopoliittisesta ympäristöstä huolimatta.
Vuoden 2025 aikana suomalaiset kasvuyritykset keräsivät Pääomasijoittajat ry:n arvion mukaan 1,6 miljardia euroa rahoitusta, eli 14 % enemmän kuin vuonna 2024 ja lähes yhtä paljon kuin huippuvuotena 2022. Viime vuoden kehitys heijastelee kasvuyritysekosysteemin vahvistumista ja pitkän aikavälin arvonluontipotentiaalia. Kehitystä tukevat muun muassa uusien merkittävien startup-rahastojen perustaminen, T&K-panostusten kasvu, kokeneiden sarjayrittäjien lisääntyminen sekä parantunut kyky skaalata liiketoimintaa kansainvälisesti.
Vuoden 2025 aikana yrityskauppamarkkinassa vallitsi pääomasijoitusvetoisuus
Yrityskaupoissa pääoma kohdistui vuoden 2025 aikana etenkin energia-, terveydenhuolto-, kone- ja teollisuusaloille Krogeruksen oman yrityskauppadatan perusteella, mikä kuvastaa etenkin pääomasijoittajien kiinnostusta defensiivisiin ja rakenteellisesti kasvaviin sektoreihin. Kassavirran tärkeys korostui volatiilin transaktio- ja korkoympäristön jälkeen. Teknologiasektori on edelleen merkittävin yksittäinen sektori, sillä se tarjoaa vahvan alustan arvonluonnille. Painopiste on kuitenkin siirtynyt puhtaasta kasvusta kohti kannattavuutta ja exit-valmiutta. Markkinan aktiviteetti on valikoivaa, ja sijoituspäätöksiä ohjaavat erityisesti kohteen laatu, kassavirtageneraatio sekä strateginen asemointi.
Vuoden 2025 aikana pääomasijoittajien tekemien yrityskauppojen osuus kasvoi merkittävästi Krogeruksen yrityskauppadatassa. Pääomasijoittajien osuus Krogeruksen neuvomista yrityskaupoista oli 73 % teollisten toimijoiden osuuden jäädessä 27 %:iin. Pääomasijoittajien aktiivisuutta ovat vauhdittaneet erityisesti sijoittamattoman pääoman paine sekä exit-ikkunan asteittainen avautuminen. Yksi keskeisistä viimeaikaisista trendeistä on erilaisten platformien eli alustojen rakentaminen, jossa sekä kotimaiset että pohjoismaiset sijoittajat ovat olleet aktiivisia erityisesti asiantuntija- ja konsulttialoilla. Platformien avulla pyritään konsolidoimaan sirpaloituneen markkinan toimijoita yhtenäiseksi toimijaksi. Teolliset ostajat puolestaan ovat keskittyneet harvempiin, mutta strategisesti merkittävämpiin yritysostoihin, joissa integraation onnistuminen korostuu. Kokonaisuutena kehitys viittaa siihen, että markkina ei ole vielä saavuttanut täyttä syklistä nousuvaihetta, mutta pääomasijoittajavetoinen aktiviteetti on vahvistumassa.
Yrityskauppojen ehdoissa korostuivat pääomasijoittajien suosimat ehdot sekä eriäviä arvostusnäkemyksiä yhteensovittavat ehdot
Krogeruksen yrityskauppadatan perusteella yrityskauppojen ehdoissa korostuivat viime vuonna pääomasijoittajien suosimat ehdot (kuten locked box- ja lisäkauppahintamekanismit eli earn outit). Muutosta ja näiden mekanismien suosiota selittää pitkälti se, että pääomasijoittajien osuus kasvoi merkittävästi viime vuonna Krogeruksen neuvomissa yrityskaupoissa.
Kauppahintamekanismeista locked box -mekanismi oli vuoden 2025 aikana huomattavasti suositumpi kuin closing accounts -mekanismi. Locked box -mekanismissa kauppahinta määräytyy ennen allekirjoitusta sovitun tilipäivän taseen perusteella, jolloin kauppahinta on lähtökohtaisesti tiedossa jo ennen kaupan voimaantuloa. Locked box -malli on käytännöllinen pääomasijoittajille, sillä se mahdollistaa selkeän ja ennustettavan "clean exit" -ratkaisun ilman jälkikäteisiä hinnanoikaisuja, mikä vähentää merkittävästi kauppahintaan liittyvien voimaantulon jälkeisten erimielisyyksien riskiä. Vaihtoehtoisena mekanismina käytettävä closing accounts -malli, jossa kauppahinta määräytyy voimaantulopäivän taseen perusteella, on tyypillisesti ollut suositumpi teollisten toimijoiden parissa, sillä se mahdollistaa kauppahinnan tarkistamisen vastaamaan kohdeyhtiön todellista taloudellista tilannetta voimaantulohetkellä, mikä on erityisen tärkeää integraation suunnittelun ja liiketoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.
Vuonna 2025 yrityskauppamarkkinassa ilmeni edelleen osapuolten välisiä näkemyseroja kohteiden arvostustasoista, mikä lisäsi kauppahintanäkemyksiä yhteensovittavien ehtojen, kuten lisäkauppahintamekanismien eli earn-out-järjestelyjen käyttöä. Lisäkauppahintamekanismissa myyjä on oikeutettu lisäkauppahintaan kaupan voimaantulon jälkeen, mikäli kohdeyhtiö saavuttaa ennalta määritellyt taloudelliset tavoitteet sovitun ajanjakson kuluessa.
Lisäkauppahintajärjestelyt ovat vakiintunut elementti etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityskaupoissa, ja ne soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa kasvuennusteisiin liittyy epävarmuutta. Mekanismi mahdollistaa ostajalle sijoitukseen liittyvän riskin hallinnan ja tarjoaa samalla myyjälle mahdollisuuden korkeampaan kokonaiskauppahintaan liiketoiminnan kehittyessä odotusten mukaisesti. Pääomasijoittajan näkökulmasta lisäkauppahintamekanismit toimivat myös keskeisenä välineenä kannustinrakenteiden yhteensovittamisessa ja johdon sitouttamisessa. Niiden avulla voidaan varmistaa myyvien perustajien ja avainhenkilöiden sitoutuminen liiketoimintasuunnitelman toteuttamiseen kaupan voimaantulon jälkeen, erityisesti tilanteissa, joissa myyjä jää vähemmistöomistajaksi uudelleensijoituksen kautta. Lisäkauppahintamekanismit lisäävät kuitenkin transaktiorakenteen monimutkaisuutta ja niihin liittyvää riitapotentiaalia, minkä vuoksi ne ovat tyypillisesti yksi kauppakirjan tarkemmin neuvoteltavista osa-alueista.
Hyvät lähtökohdat vuodelle 2026: normalisoituneempi ja kurinalaisempi markkina
Vuosi 2026 on alkanut vuosisykliin nähden aktiivisesti, joskin markkinat eivät osoita merkkejä paluusta ylikuumentuneeseen nousuhuippuun, vaan ne ovat normalisoitumassa ja rakenteellisesti vahvistumassa.
"Markkinashokkien todennäköisyys on kasvanut, mutta markkinoiden kyky absorboida häiriöitä ja reagoida niihin hallitusti on vahvistunut. Pääomasijoitusnäkökulmasta sijoittamattoman pääoman allokointipaine, asteittain avautuva myynti-ikkuna ja aktiiviset strukturoidut myyntiprosessit tukevat pääomasijoitusvetoisen aktiviteetin jatkumista. Samalla markkina on aiempaa kurinalaisempi: laatu, kassavirta ja strateginen asemointi. Kokonaisuutena yrityskauppamarkkina vaikuttaa siirtyvän vaiheeseen, jossa transaktioaktiviteetti perustuu strategiseen tarpeeseen ja rakenteelliseen kasvuun syklisen ylikuumenemisen sijaan. Tekoäly, puolustusteollisuus ja teknologiasektori säilynevät keskeisimpinä investointien ajureina", kiteyttävät Andreas, Janna ja Nicklas.
Lisätiedot
Olethan yhteydessä M&A -praktiikkaamme, jos sinulla herää kysymyksiä webinaarin aiheisiin liittyen. Jos haluat saada lisää tietoa tapahtumistamme ja webinaareistamme, voit täyttää tapahtumiimme liittyvän yhteystietolomakkeen täältä.
