Krogeruksen tekijänoikeudellinen kvartaalikatsaus 2/2025

Julkaisemme tänä vuonna kvartaaleittain tekijänoikeudellisen katsauksen, joka tarjoaa tiiviissä muodossa katsauksen tekijänoikeudelliseen oikeuskäytäntöön kuluvan vuosineljänneksen ajalta. Tällä kertaa katsauksessa tarkastellaan markkinaoikeuden ratkaisua, tekijänoikeusneuvoston kahta lausuntoa sekä EU:n ensimmäistä tekijänoikeuteen ja tekoälyyn liittyvää ennakkoratkaisupyyntöä. Edellisen kvartaalikatsauksen löydät verkkosivuiltamme.

Käsikirjan osioiden kopiointi ja teossuoja – Markkinaoikeuden ratkaisu MAO 271/2025

Keskeinen kysymys

Tapauksen tekijänoikeudellinen arviointi kohdistui pääasiassa kahteen kysymykseen. Ensimmäisenä arvioitiin, oliko Suomen Kuljetusturva Oy kopioinut A:n teoksen Linja-autonkuljettajan käsikirjan ideat, otsikot, käsitteet ja esitystyylin, ja oliko tämän osalta tapahtunut tekijänoikeusrikkomus. Toiseksi arvioitiin, oliko Suomen Kuljetusturva Oy:n opetusmateriaalissa käytetyillä ilmauksilla rikottu Datadrivers Oy:n ja A:n tekijänoikeussuojaa sellaisenaan tai muunnelmana.

Tausta

Datadrivers Oy ja A ("kantajat") väittivät, että Suomen Kuljetusturva Oy ("vastaaja") on loukannut kantajien tekijänoikeutta kopioimalla teosta omaan opetusmateriaaliinsa ja käyttämällä kopioitua aineistoa elinkeinotoiminnassaan sekä saattamalla sitä yleisön saataville. A:n mukaan kyseinen materiaali on itsenäinen teos, mutta laadittu pitkälti hänen teokseensa perustuen. Kantajat väittivät, että vastaaja on referoinut teosta, eikä se ole siteerannut sitä opetusmateriaalissaan tekijänoikeuslain mukaisella tavalla lähteenä. Lisäksi esitettiin, että teoksen luvaton ja korvaukseton hyödyntäminen vastaajan liiketoiminnassa tavoitellen taloudellista hyötyä on katsottu hyvän liiketavan vastaisena ja sopimattomana.

Vastaaja puolestaan esitti muun muassa, että sillä ei ole ollut velvollisuutta siteerata A:n teosta, koska kyseessä ovat alalla yleisesti tunnetut ja pitkään käytössä olleet ilmaisut ja käsitteet, jotka eivät ole A:n yksinomaista omaisuutta. Vastaaja esitti, että siltä osin kuin kanteessa tarkoitetut ilmaisut eivät perustu viranomaislähteisiin, ne ovat yleisesti käytettyjä, arkipäiväisellä kielellä muotoiltuja kuvauksia linja-autonkuljettajan työstä ja ammattivaatimuksista. Lisäksi vastaaja korosti, että joitain termejä ei ole ollut mahdollista muotoilla toisin, sillä koulutusmateriaalin on oltava termistöltään täsmällistä ja oikeaa.

Ratkaisu

Markkinaoikeus totesi, että asiassa on riidatonta, ettei vastaajan väitetä kopioineen teosta kokonaisuudessaan, ja että A:n teos Linja-autonkuljettajan käsikirja kokonaisuutena ylittää teoskynnyksen ja on tekijänoikeudella suojattu. Tapauksessa arvioitiinkin sitä, saavatko kopioiduiksi väitetyt A:n teoksen osiot, kuten ideat, otsikot, käsitteet, esitystyyli ja yksittäiset ilmaisut, tekijänoikeussuojaa sellaisenaan tai muunnelmina.

Markkinaoikeuden arvion mukaan molemmat aineistot pohjautuivat pääosin samaan ideaan ja käsittelevät linja-autonkuljettajakoulutuksen yleisiä teemoja, sisältäen joiltakin osin samoja tai samankaltaisia tietoja, lauserakenteita ja otsikoita. Markkinaoikeuden ratkaisussa huomautetaan, että tekijänoikeudella ei suojata tosiasiatietoja, teemaa, aihetta tai ideaa sellaisenaan. Suojan ulkopuolelle jäävät näin ollen myös tyylilliset lauserakenteet ja otsikot, jotka perustuvat kuljettajakoulutuksen sisältöön. Vaikka tosiasiatietojen kokoamiseen olisi käytetty aikaa ja vaivaa, teos Linja-autonkuljettajan oppikirja ei näiltä osin ole yltänyt teostasoon eikä kuulu tekijänoikeuslain 1 §:n yksinoikeuden piiriin.

Markkinaoikeuden tarkastellessa kantajien väitettä siitä, että vastaaja oli kopioinut A:n teoksen yksilöityjä ilmaisuja, todetaan, että kopioiduiksi väitetyt ilmaisut ovat yleispiirteisiä, yksinkertaisia ja osin irrallisia, eivätkä ne ole omaperäisiä pelkästään sanavalintojen tai ilmaisutapojen vuoksi. Ne eivät osoita vapaita luovia ratkaisuja, vaan heijastavat käytännöllisiä ja lainsäädännöstä johtuvia tyypillisiä ilmaisutapoja. Lisäksi markkinaoikeus korosti, että koulutusaineiston laatijan mahdollisuudet luoviin ja omaperäisiin ratkaisuihin ovat olleet rajalliset, aineistomuodosta riippumatta. Lisäksi markkinaoikeus totesi, että vastaajan opetusmateriaali oli lähes 3 000 sivua, kun taas kantajan käsikirja oli vain noin kymmenesosa tästä, ja väitetty kopiointi koskee vain muutamia kymmeniä yksittäisiä ilmauksia, eikä näin ollen tapauksessa tule kyseeseen teoksen täydellinen kopiointi.

Markkinaoikeus katsoi lisäksi, etteivät yksilöidyt ilmaisut ole itsenäisiä tai omaperäisiä kyseisessä tapauksessa niin, että ne yltäisivät teostasoon. Ilmaisut eivät osoittaneet itsenäistä luovaa ratkaisua, eikä niitä voida pitää omaperäisenä tuloksena, kun niitä tarkastellaan erillään teoksesta. Näin ollen vastaajalla ei ole ollut tekijänoikeuslain mukaista velvollisuutta siteerata niitä opetusmateriaalissaan. Lisäksi vastaajan opetusmateriaalia ei voida pitää kantajan käsikirjan muunnelmana, vaan omaperäisenä ja itsenäisenä teoksena, eikä tekijänoikeutta ole tämän osalta loukattu. Koska kantajien lisäksi esittämä kieltovaatimus perustui väitteeseen luvattomasta kopioinnista käsikirjasta, jota ei ole todettu tapahtuneen, eikä toinen kantajista osoittanut vastaajan toimineen sopimattomasti, myös kieltovaatimus hylättiin.

Johtopäätökset

Markkinaoikeuden ratkaisu näin ollen vahvistaa, ettei tekijänoikeus suojaa käsillä olleita teoksesta irrallisia ilmaisuja eikä ideoita, otsikoita, käsitteitä tai esitystyyliä, vaikka ne esiintyivät suojatussa teoksessa. Se muistuttaa myös, että yksittäisten lauseiden ja ilmauksien tulee olla riittävän omaperäisiä ja itsenäisiä yltääkseen teossuojaan. Tuomio selkeyttää oikeustilaa erityisesti koulutus- ja ohjemateriaalien osalta, joissa sisällön luova muotoilu voi olla rajallista terminologian täsmällisyysvaatimusten vuoksi. Ratkaisu ei muuta vakiintunutta linjaa, mutta täsmentää sen soveltamista käytännössä ja osoittaa, ettei pelkkä osittainen samankaltaisuus tai yleisesti käytetty sanasto riitä loukkaukseen.

Suunnistuskarttojen teossuoja – Tekijänoikeusneuvoston lausunto TN:2025:3

Keskeinen kysymys

Voiko suunnistuskartta saada tekijänoikeussuojaa?

Tausta

Asiassa arvioitiin, ylittääkö hakijan tekemä suunnistuskartta teoskynnyksen. Hakijan mukaan kartan laatiminen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu muun muassa pohja-aineiston valmistelu, maaston kartoitus ja kartan puhtaaksipiirto. Vaikka kansainväliset kuvausohjeet ohjaavat kartantekoa, ne jättävät hakijan mukaan tilaa kartoittajan omalle luovuudelle ja taiteelliselle ilmaisulle.

Lausunto

Tekijänoikeusneuvosto totesi, että kartta voi olla tekijänoikeuslain 1 §:n mukainen kirjallinen teos, jos se sisältää tekijän persoonallisia, vapaita ja luovia valintoja. Lisäksi oikeuskäytännössä karttojen teossuojan edellytyksien täyttymisen voidaan nähdä muodostuvan kahdesta arviointikriteeristä, jotka ovat suunnittelijan luovuudelle jäävä tila sekä piirustusten tavanomaisuus kyseisellä alalla. Karttojen visuaalinen esittämistapa voi näin ollen sisältää erilaisia yksilöllisiä valintoja sisältäviä vaikutuskeinoja. On esitetty, että kartantekijän yksilöllisyys näkyy nimenomaan vaikutuskeinoja koskevissa valinnoissa. Näin ollen karttojen tekijänoikeudellisen suojan arviointi edellyttää kyseisen tapauksen erityispiirteiden tapauskohtaista harkintaa.

Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että karttatyö ja karttojen laadinta on ilmaisussaan sidottu sekä fyysiseen todellisuuteen että kartografian, eli karttaopin ammatillisiin ja tieteellisiin sääntöihin. Kartantekijän yksilöllisyys voi näkyä vaikutuskeinoja koskevissa valinnoissa, ja karttatuotteen visuaaliseen esittämistapaan sisältyykin erilaisia vaikutuskeinoja, joihin voidaan kohdistaa yksilöllisiä valintoja.

Tässä tapauksessa suunnistuskartta erottui selvästi pohja-aineistosta ja muista kartoista, ja sen esitystapa vastasi tarkoitustaan: kartta oli riittävän tarkka, mutta helposti luettava juoksuvauhdissa. Kartoittajan yksilöllisyys näkyi kohdevalinnoissa ja puhtaaksi piirtämisessä, mikä johti omaperäiseen ja itsenäiseen lopputulokseen.

Johtopäätökset

Suunnistuskartta sai teossuojaa, koska se ilmensi tekijänsä vapaita ja luovia valintoja. Vaikka suunnistuskartta on käytännönläheinen väline, sen suoja määräytyi sen mukaan, miten tekijä oli valinnoillaan vaikuttanut kartan ulkoasuun, rakenteeseen ja visuaaliseen kokonaisuuteen. Lausunto vahvistaa, että tekijänoikeussuoja voi koskea myös teknisesti ohjattuja töitä, mikäli niissä ilmenee riittävästi yksilöllisyyttä esimerkiksi kohdevalinnoissa tai visuaalisessa esitystavassa.

Kurssikuvausten ja kurssikonseptien teossuoja – Tekijänoikeusneuvoston lausunto TN:2025:1

Keskeinen kysymys

Voivatko valokuvauskurssien kirjalliset kurssikuvaukset ja niihin sisältyvät kurssikonseptit saada teossuojaa?

Tausta

Hakija oli toiminut kuvataide- ja valokuvausopettajana työväenopiston alaisessa kuvataidekoulussa, jossa hän opetti kahta itse suunnittelemaansa valokuvauskurssia. Myöhemmin kurssit ilmestyivät ohjelmaan toisen opettajan vetäminä, käyttäen hakijan tekstejä sanasta sanaan ilman lupaa. Hakijan mukaan kurssikonseptit olivat omaperäisiä ja lähestymistavoiltaan erilaisia kuin yleensä valokuvauskursseilla. Hakijan palautteen jälkeen kurssikuvauksen sanamuotoja oli muutettu, mutta sisältö vastasi edelleen hakijan konseptia.

Ratkaisu

Tekijänoikeusneuvosto arvioi, täyttivätkö kurssikonseptit ja -kuvaukset tekijänoikeuslain 1 §:n teoskynnyksen ja oliko työväenopisto loukannut hakijan tekijänoikeuksia käyttäessään näitä toisen opettajan kursseilla. Asiassa kyseessä olleet kurssikonseptit olivat valokuvauskursseja, joiden kuvaukset olivat lyhyitä, noin viiden rivin mittaisia, ja koostuivat pääasiassa kurssin aiheista, tehtävistä ja välineistä. Kurssirunko oli lista kurssin pääaiheista, joissa kutakin kuvattiin enintään seitsemällä sanalla.

Teossuojan ulkopuolelle jäävät muun muassa teoksen aihe, juoni, aiheen käsittelyä ohjaava metodi, teemat, ideat, periaatteet ja teoksen sisältämät tiedot sellaisenaan. Tekijänoikeusneuvosto esittää, että tekijänoikeus ei suojaa ideoita, menettelytapoja, toimintamenetelmiä tai matemaattisia käsitteitä sellaisenaan.

Tässä tapauksessa kurssikuvaukset ja -konseptit olivat ilmaisultaan lyhyitä, neutraaleja ja yleiskielellä laadittuja, eikä niissä ilmennyt tekijän persoonallista panosta tai luovaa ilmaisua, joka oikeuttaisi tekijänoikeussuojaan. Ne olivat luonteeltaan informatiivisia, eivätkä täyttäneet teoskynnystä, eikä niiden käytön osalta ei ole tapahtunut tekijänoikeudellista loukkausta.

Johtopäätökset

Lyhyet, neutraalit ja informatiiviset kurssikuvaukset, -rungot, -otsikot ja -konseptit eivät saaneet tekijänoikeussuojaa, koska ne eivät ilmentäneet riittävää omaperäisyyttä tai itsenäisyyttä. Lausunto korostaa, ettei uusi tai kekseliäs idea, opetusmetodi tai kurssin toteutustapa sellaisenaan saa suojaa – vain sen riittävän omaperäinen ja itsenäinen ilmaisumuoto voisi saada. Tapaus selkeyttää, että opetusaineiston teossuoja ei riipu sisällön oivaltavuudesta, vaan sen ilmaisutavasta. Näin ollen niiden käyttö ilman lupaa ei ole tekijänoikeuden loukkaus.

EU:n tekijänoikeussääntöjen soveltuminen laajan kielimallin kouluttamiseen – EUT:n ennakkoratkaisupyyntö C-250/25

Keskeinen kysymys

Kuinka EU:n tekijänoikeussäännöt soveltuvat suurten kielimallien (LLM) pohjalta toimivien asiointibottien tuottamiin tuloksiin ja kouluttamiseen?

Tausta

Euroopan unionin tuomioistuimessa ("EUT") on vireillä ensimmäinen tapaus, jossa käsitellään tekoälyn ja tekijänoikeuden välistä suhdetta. Asia C-250/25 sai alkunsa Unkarissa, kun uutisjulkaisija Like Company nosti kanteen Googlea vastaan. Kanteen kohteena on Googlen asiointibot-palvelu (nykyiseltä nimeltään Gemini, aiemmin Bard), jonka Like Company katsoo käyttävän sen verkkosivujen artikkeleita luvatta. Gemini perustuu laajaan kielimalliin (large language model, LLM), joka pystyy ymmärtämään ja tuottamaan luonnollista kieltä eri konteksteissa. Asiointibotti pystyy suoraan pyynnöstä tarjoamaan vastauksen, joka sisältää suojatun lehtijulkaisun sisällön.

Like Company väittää, että sekä Geminin kouluttaminen että sen tuotokset ovat suojattujen teosten laitonta käyttöä. Yhtiön mukaan asiointibotin vastaukset sisältävät sen lehtijulkaisuista peräisin olevaa materiaalia tavalla, joka ylittää DSM-direktiivin salliman käytön. Like Company myöntää antaneensa luvan sisällön näyttämiseen Googlen hakukoneessa, mutta ei pidä tätä suostumuksena sisällön esittämiseen asiointibotin kautta. Lisäksi yhtiö väittää, että asiointibotin kouluttamiseen on käytetty sen sisältöä ilman lupaa, eikä tämä käyttö kuulu tekstin- ja datanlouhintaa koskevan poikkeuksen piiriin, koska se aiheuttaa taloudellista vahinkoa, eikä sitä ole toteutettu laillisiin tieteellisiin tutkimustarkoituksiin.

Google kiistää väitteet ja väittää, että asiointibotti ei jäljittele tai jaa sisältöä tavalla, joka rikkoisi tekijänoikeutta, eikä asiointibotin tuottama vastaus tarkoita teosten saattamista yleisön saataviin eikä kappaleen valmistamista. Yhtiö painottaa, että asiointibotti ei näytä alkuperäisiä tekstejä sellaisenaan, eikä sisältö välity uudelle yleisölle. Yhtiö niin ikään väittää, että Gemini ei tallenna tai hae artikkeleiden kopioita, vaan sen sijaan tokenisoi koulutustiedot ja luo uutta tekstiä todennäköisyysmallinnuksen perusteella. Lisäksi Google viittaa kahteen poikkeukseen: väliaikaisten kopioiden sallittavuuteen sekä siihen, että tekoälyn koulutus voi tietyin edellytyksin kuulua tekstin- ja datanlouhintaa koskevan poikkeuksen alle.

Tapauksessa Budapestin alueellinen tuomioistuin pyytää EU-tuomioistuimelta tulkintaa seuraavaan neljään ennakkoratkaisukysymykseen:

1. Voidaanko katsoa, että asiointibotin antama vastaus, joka sisältää osittain samanlaista sisältöä kuin lehtijulkaisijan verkkosivulla, on tekijänoikeudellisesti välittämistä yleisölle DSM-direktiivin (EU) 2019/790 15(1) artiklan ja tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29/EY 3(2) artiklan tarkoittamassa mielessä? Jos tähän vastataan myöntävästi, onko merkitystä sillä, että kyseessä on lopputulos prosessista, jossa asiointibotti ainoastaan ennakoi seuraavan sanan havaittujen hahmojen perusteella?
2. Onko DSM-direktiivin 15(1) artiklaa ja tietoyhteiskuntadirektiivin 2 artiklaa tulkittava siten, että laajaan kielimalliin perustuvan asiointibotin koulutusprosessi, jossa tämä rakennetaan hahmonetsintää ja -sovitusta käyttämällä niin, että malli oppii tunnistamaan kielellisiä hahmoja, on pidettävä kappaleen valmistamisena?
3. Jos toiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan myöntävästi, kuuluuko tämä kappaleen valmistaminen teoksista, joihin on laillinen pääsy, DSM-direktiivin 4 artiklan tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeuksen soveltamisalaan?
4. Tuleeko tilanne, jossa käyttäjä antaa laajaan kielimalliin perustuvalle asiointibotille ohjeen, joka vastaa tietyn lehtijulkaisun sisältöä tai viittaa siihen, ja asiointibotti tuottaa vastauksen, jossa kyseinen sisältö esitetään kokonaan tai osittain, katsoa kappaleen valmistamiseksi palveluntarjoajan toimesta DSM-direktiivin 15(1) artiklan ja tietoyhteiskuntadirektiivin 2 artiklan tarkoittamassa mielessä?

Kommentti

Tapaus C-250/25 on merkittävä ennakkotapaus, jossa EU-tuomioistuin tulee ottamaan ensi kertaa kantaa generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuslainsäädännön risteyskohtaan. Ennakkoratkaisukysymykset pureutuvat syvälle EU:n tekijänoikeuden keskeisiin käsitteisiin, kuten "yleisölle välittämiseen" ja "kappaleen valmistamiseen", ja niiden soveltamiseen tekoälyn koulutuksessa ja tuotoksissa. Tapauksen erityinen painoarvo syntyy siitä, että se voi määritellä, missä määrin laajojen kielimallien toiminta – erityisesti koulutusvaihe ja tuotettujen sisältöjen käyttö – voidaan sovittaa yhteen voimassa olevan EU-lainsäädännön kanssa. DSM-direktiivi tarjoaa poikkeuksia tekstin- ja datanlouhintaan, mutta niiden tulkintakäytäntö on vielä vakiintumaton. Nyt käsiteltävä tapaus haastaa tulkitsemaan, kuinka laajasti näitä poikkeuksia voidaan soveltaa tekoälymallien kouluttamiseen. Ajankohtaisuutta korostaa esimerkiksi se, että Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto on myös hiljattain julkaissut tutkimuksen generatiivisen tekoälyn ja EU:n tekijänoikeuslainsäädännön suhteesta ("The development of Generative Artificial Intelligence from a Copyright perspective").

Tuleva ratkaisu voi luoda oikeudellisen perustan EU:ssa sille, miten koulutusaineistoja saa kerätä ja käyttää, ja mitkä reunaehdot koskevat tekoälyn tuottamaa sisältöä. Samalla ratkaisu voi vaikuttaa siihen, miten jäsenvaltiot soveltavat DSM-direktiivin säännöksiä käytännössä. Jäämme suurella mielenkiinnolla seuraamaan tapauksen kehittymistä: EUT:n ratkaisu annetaan todennäköisesti vuonna 2027, aikaisintaan vuoden 2026 lopulla.

Lisätiedot

Technology, Data & IP -praktiikkamme auttaa mielellään tekijänoikeudellisissa kysymyksissä. Olethan praktiikkaan yhteydessä, mikäli sinulla herää kysyttävää tekijänoikeusasioissa tai katsauksessa esitellyistä ratkaisuista.