Euroopan komissiolta ehdotus uudeksi hankinta-asetukseksi – mitä muutoksia asetus tuo?

Komissio julkaisi 9.9.2026 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Asetus kumoaisi ja korvaisi vuonna 2014 säädetyt hankintadirektiivit, joihin Suomen hankintalainsäädäntö perustuu. Uudistuksen tarkoituksena on poistaa erillisten säädösten ja kansallisten täytäntöönpanoratkaisujen aiheuttamaa monimutkaisuutta ja epäjohdonmukaisuutta. Käymme tässä artikkelissa läpi ehdotetun hankinta-asetuksen keskeistä sisältöä.

Asetusluonnoksen tavoitteena on myös yksinkertaistaa ja joustavoittaa hankintamenettelyjä, edistää ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioivia ja innovatiivisia hankintoja, parantaa Euroopan unionin taloudellista turvallisuutta ja strategista autonomiaa sekä tehostaa pääsyä hankintadataan.

Hankintamenettelyjen määrä vähenee ja neuvottelumahdollisuus laajenee

Asetusluonnos ehdottaa hankintamenettelyvalikoiman yksinkertaistamista kahteen pääasialliseen menettelyyn: avoimeen menettelyyn, jossa tarjoukset pyydetään heti alussa, ja dynaamiseen menettelyyn, jossa toimijat ensin liittyvät menettelyyn ja myöhemmin niitä pyydetään tarjoamaan tai neuvottelemaan yksittäisistä hankinnoista menettelyn voimassaoloaikana. Neuvottelumahdollisuus olisi laajasti käytettävissä myös avoimessa menettelyssä, eikä neuvottelu enää edellyttäisi erillisen, rajatumman menettelytyypin valintaa. Avointa ja dynaamista menettelyä täydentäisi lisäksi innovaatiomenettely sekä erityinen menettely poikkeustilanteisiin.

Laatukriteerien käyttö on pakollista

Asetusluonnos tavoittelee laatunäkökohtien merkityksen vahvistamista hankinnoissa. Sopimukset tehtäisiin lähtökohtaisesti parhaan hinta-laatusuhteen perusteella, ja laatukriteereille asetettaisiin vähimmäispainoarvovaatimus. Pääsääntöisesti laatukriteerien painoarvon olisi oltava vähintään 30 % kokonaispisteistä. Työvoimavaltaisissa hankinnoissa vähimmäispainoarvovaatimus edellyttäisi vähintään 50 % osuutta kokonaispisteistä. Hankintayksiköiden olisi kuitenkin mahdollista poiketa näistä vähimmäispainoarvoista tietyin edellytyksin.

Unionin strategisia tavoitteita tukevien hankintojen tekemistä kehitetään

Asetusluonnos pyrkii jalkauttamaan EU:n strategisia tavoitteita hankintoihin. Luonnoksen kolmas osa sisältää oman jakson kunkin unionin strategisen tavoitteen huomioimiseksi:

1. Ekologisuus
2. Sosiaalinen kestävyys
3. Innovaatiot
4. Turvallisuus ja resilienssi
5. Eurooppalainen etusija

Kussakin jaksossa asetettaisiin velvoitteita ja tarjottaisiin erilaisia keinoja tavoitteiden huomioimiseksi. Esimerkiksi ekologisissa hankinnoissa vahvistettaisiin kiertotalouden, resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden edistämiseen liittyvät velvoitteet sekä tiettyjä tuotteita koskevat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen vaatimukset. Turvallisuudessa ja resilienssissa taas säädettäisiin ei-tyhjentävä luettelo hankinnoissa huomioon otettavista turvallisuusnäkökohdista ja säänneltäisiin sopimusten päättämistä sekä toimijoiden poissulkemista sopimuksen täytäntöönpanon aikana turvallisuussyistä.

Eurooppalaista etusijaa koskevassa jaksossa annettaisiin hankintayksikölle mahdollisuus suosia eri tavoin EU:n ja kumppanimaiden yrityksiä. Komissio voisi rajoittaa tätä piiriä, mikäli ilmenisi, että kolmas maa ei ole myöntänyt unionin toimijoille oikeudenmukaista markkinoillepääsyä tai jos rajoitukset olisivat tarpeen huoltovarmuuteen vaikuttavien riippuvuuksien välttämiseksi tai taloudellisten turvallisuusetujen suojaamiseksi.

Asetusluonnos mahdollistaa monin paikoin myös kansallisen sääntelyn

Vaikka asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, asetusluonnos jättää jäsenvaltioille mahdollisuuden säätää eräiltä osin tiukempia kansallisia säännöksiä.  Jäsenvaltiot voisivat muun muassa asettaa rajoituksia alihankinnoille sekä velvoittaa hankintayksiköitä jakamaan hankintoja osiin. Keväällä 2026 hyväksytyt kansallisen hankintalain uudistukset – muun muassa sidosyksiköiden 10 %:n omistusvaatimus ja velvollisuus jakaa EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat osiin – vaikuttavat olevan ainakin pääosin sopusoinnussa asetusluonnoksen kanssa.

Muutoksenhakumenettelyt ja niissä käytettävissä olevat puuttumiskeinot jäävät asetusluonnoksen perusteella kokonaan kansallisesti säänneltäviksi.

Lähivuodet kuluvat uutta asetusta valmisteltaessa

Seuraavaksi asetusluonnoksen lainsäädäntöprosessi jatkuu neuvotteluilla Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston kanssa. Asetus hyväksytään lopullisessa muodossa todennäköisesti vuonna 2028. Tämän jälkeen sen soveltamisen käynnistymistä edeltää vielä siirtymäaika, joka asetusluonnoksessa on kaksi vuotta. Kestää siis vielä useita vuosia, ennen kuin asetus alkaa näkyä julkisten hankintojen arjessa.

Olethan yhteydessä kilpailuoikeuspraktiikkaamme, mikäli haluat keskustella hankinta-asetuksesta tarkemmin.