Uudet esteettömyysvaatimukset tulevat sovellettaviksi 28.6.2025

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EU) 2019/882, joka tunnetaan englanniksi nimellä "European Accessibility Act", tuli voimaan jo kesäkuussa 2019. Pitkän siirtymäajan jälkeen esteettömyysdirektiivin vaatimukset tulevat viimeinkin sovellettaviksi ensi viikolla siten, että 28.6.2025 alkaen markkinoille saatettavien tuotteiden sekä kuluttajille tarjottavien palvelujen on täytettävä direktiivissä asetetut esteettömyysvaatimukset. Koostimme tähän artikkeliin keskeisiä tietoja direktiiviin ja sen soveltamiseen liittyen.

Mistä esteettömyysdirektiivissä on kyse?

Esteettömyysdirektiivin tarkoituksena on yhdenmukaistaa sisämarkkinoiden toimintaa esteettömien tuotteiden ja palvelujen osalta sekä laajentaa markkinoilla olevien esteettömien tuotteiden ja palvelujen tarjontaa. Esteettömyysvaatimusten taustalla on tavoite siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnan toimintaan ja käyttää tuotteita ja palveluja mahdollisimman itsenäisesti huolimatta esimerkiksi vamman tai iän tuomista toimintarajoitteista. Keskeistä on, että tuotteet ja palvelut suunnitellaan esteettömiksi jo lähtökohtaisesti, ei vasta erikseen pyydettäessä. Vaikka esteettömyys on hyödyllistä kaikille käyttäjille, se on erityisen merkittävää henkilöille, joille esteettömyys on edellytys tuotteiden ja palvelujen itsenäiselle käytölle. Esteettömyys liittyy läheisesti saavutettavuuteen, joka viittaa digitaalisten palvelujen esteettömyyteen. Tässä artikkelissa käytetään yhteisesti termiä esteettömyysvaatimukset puhuttaessa digitaalisia tuotteita ja palveluja koskevista uusista velvoitteista.

Keitä vaatimukset koskevat?

Uudet esteettömyysvaatimukset koskevat sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, kun ne tarjoavat esteettömyysvaatimusten soveltamisalaan kuuluvia tuotteita ja palveluja kuluttajille. Mikroyrityksiin eli yrityksiin, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää ja joiden vuosittainen liikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa, ei sovelleta palveluja koskevia esteettömyysvaatimuksia. Myös tuotteita koskevien vaatimusten osalta mikroyrityksille on annettu joitakin helpotuksia. Kuitenkin esimerkiksi osallistuessaan julkisen hankinnan kilpailutukseen mikroyrityksen on täytettävä samat vaatimukset kuin muidenkin osallistujien.

Suomessa esteettömyysdirektiivi on kansallisesti implementoitu lailla eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista (103/2023), joka tuli muodollisesti voimaan jo pari vuotta sitten, mutta jota nyt siis aletaan varsinaisesti soveltaa. Kansallisen toimeenpanon yhteydessä on lisäksi tehty muutoksia viiteen muuhun lakiin:

1. digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettuun lakiin (306/2019),
2. sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin (917/2014),
3. eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettuun lakiin (1137/2016),
4. hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin (692/2010) sekä
5. liikenteen palveluista annettuun lakiin (320/2017).

Esteettömyysvaatimukset koskevat lähtökohtaisesti vain uusia, 28.6.2025 jälkeen markkinoille saatettavia tuotteita. Soveltamisalaan kuuluvat palvelut sen sijaan on saatettava esteettömyysvaatimusten mukaisiksi myös siinä tapauksessa, että ne ovat olleet tätä aiemmin tarjolla. Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen markkinavalvonnasta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Mitä vaatimukset pitävät sisällään?

Esteettömyysvaatimukset koskevat laajasti erilaisia päivittäin käytettäviä digitaalisia tuotteita ja palveluja. Esteettömyysvaatimusten soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin lukeutuvat:

• henkilökohtaiset tietotekniset laitteet, kuten tietokoneet, älypuhelimet ja tabletit sekä niiden käyttöjärjestelmät,
• itsepalveluperiaatteella toimivat maksupäätteet, pankkiautomaatit, matkalippuautomaatit ja lähtöselvitysautomaatit,
• henkilöliikenteessä käytettävät vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet,
• kaikenlaiset sähköisiin viestintäpalveluihin käytettävät kuluttajapäätelaitteet,
• audiovisuaalisiin mediapalveluihin käytettävät päätelaitteet, kuten digiboksit ja älytelevisiot,
• e-kirjojen lukemiseen käytettävät sähköiset lukulaitteet sekä
• muut tuotteet, joita käytetään soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamiseen.

Esteettömyysvaatimusten soveltamisalaan kuuluviin palveluihin lukeutuvat sähköiset viestintäpalvelut (internetyhteyspalvelut), henkilöiden väliset viestintäpalvelut, audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavat palvelut, verkkokauppojen palvelut, e-kirjat, asiointi- ja ajanvarauspalvelut, tietyt kuluttajapankkipalvelut sekä erilaisten itsepalvelupäätteiden kautta tarjottavat palvelut, kuten ilmoittautumis- ja maksupalvelut. Esteettömyysvaatimukset koskevat sekä palvelun käyttöliittymän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä että sen teknistä yhteensopivuutta apuvälineteknologian, kuten ruudunlukijoiden ja suurennusohjelmien kanssa. Palveluntarjoajien on myös huolehdittava siitä, että palvelu toimii sujuvasti esteettömyysvaatimukset täyttävien laitteiden kanssa ja että käyttäjille annetaan tietoa siitä, miten palvelu ja sen käyttöön tarvittavat tuotteet tukevat esteettömyyttä.

Esteettömyysvaatimukset koskevat tuotteiden valmistajia, maahantuojia, jakelijoita ja valtuutettuja edustajia. Tuotteet ja palvelut on suunniteltava ja valmistettava siten, että vammaisten henkilöiden voidaan ennakoida pystyvän käyttämään niitä mahdollisimman laajalti, jolloin esimerkiksi tiedot tuotteen esteettömyysominaisuuksista tulee asettaa helposti saataville. Tuotteen käyttöliittymän on oltava helposti hallittavissa, ja tuotteen pakkausta, käyttöä, asennusta, huoltoa sekä hävittämistä koskevien ohjeiden on oltava ymmärrettäviä ja helposti saatavilla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteen käyttötietojen tulee olla saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta, kirjalliset tiedot tulee esittää riittävän suurella kirjasinkoolla ja tuotteen käyttö ei saa edellyttää suurta voimaa. Lisäksi tuotteesta tulee laatia EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, ja tuotteessa on oltava CE-merkintä.

Digitaalisten palvelujen palveluntarjoajan on huolehdittava siitä, että esteettömyysvaatimukset täyttyvät koko palvelun tarjoamisen ajan. Kuluttajalle on annettava selkeää tietoa palvelun toiminnasta sekä mahdollisesti siihen liittyvistä tuotteista, niiden esteettömyysominaisuuksista ja yhteensopivuudesta apuvälineiden kanssa. Tukipalveluissa on tarjottava tietoa palvelusta esteettömiä viestintätapoja käyttäen. Henkilöiden välisille viestintäpalveluille on asetettu lisävaatimuksia, joiden mukaan palvelussa on tarjottava puheviestinnän lisäksi reaaliaikainen tekstitysominaisuus sekä videon kytkeytyessä mukaan täydelliset interaktiivisuusominaisuudet (total conversation), eli samanaikainen reaaliaikainen teksti, ääni ja video. Myös audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoaviin palveluihin kohdistuu lisävaatimuksia: palvelussa on tarjottava toimintavarma ja helposti havaittava sähköinen ohjelmaopas ja lisäksi esteettömyysominaisuudet, kuten tekstitys ja kuvailutulkkaus, tulee esittää laadukkaasti, täsmällisesti ja synkronoituina äänen ja kuvan kanssa. Käyttäjän tulee lisäksi voida hallita esteettömyysominaisuuksien esittämistä ja käyttöä itsenäisesti.

Pitääkö kaiken tämän olla valmista 28.6.2025?

Esteettömyysvaatimukset astuvat voimaan 28. kesäkuuta, mutta tietyissä tapauksissa sovelletaan pidempää siirtymäaikaa. Esteettömyysvaatimusten piiriin kuuluvien palvelujen tarjoamiseen käytettävät tuotteet tulee saattaa esteettömiksi viiden vuoden kuluessa eli viimeistään 28.6.2030 mennessä. Tällaisia palvelujen tarjoamiseen käytettäviä tuotteita ovat esimerkiksi audiovisuaalisiin palveluihin pääsemiseen tarkoitetut digiboksit sekä e-kirjojen lukemiseen käytettävät lukulaitteet. Lisäksi ennen 28.6.2025 käyttöön otetut itsepalvelupäätteet, kuten maksupäätteet, pankkiautomaatit ja lähtöselvitysautomaatit, tulee saattaa esteettömiksi 20 vuoden kuluessa niiden käyttöönotosta. Palvelusopimuksia, jotka on solmittu ennen 28.6.2025, voidaan jatkaa niiden voimassaolon päättymiseen, kuitenkin korkeintaan 28.6.2030 asti.

Tuotteiden markkinavalvonta kohdistuu EU-maiden markkinoilla toimiviin talouden toimijoihin. Jos tuotteen valmistaja sijaitsee EU:n ulkopuolella, viranomaiset eivät voi suoraan kohdistaa siihen toimia vaatimustenvastaisuustapauksessa. Jos Suomeen sijoittautunut yritys maahantuo tuotetta Suomeen, kyseisellä maahantuojalla on vastuu tuotteiden esteettömyysvaatimuksista. Palvelujen osalta valvonta kohdistuu siihen yritykseen, joka tarjoaa palvelua Suomessa riippumatta siitä, mihin maahan yritys on sijoittautunut. Näin ollen myös kansainvälisten toimijoiden tulee noudattaa esteettömyysvaatimuksia tarjotessaan palveluja EU-jäsenmaissa. Jäsenvaltiot vastaavat esteettömyysvaatimusten markkinavalvonnasta omilla alueillaan, mutta samat vaatimukset koskevat koko EU:ta – jos tuote tai palvelu ei täytä vaatimuksia yhdessä jäsenvaltiossa, sitä pidetään vaatimustenvastaisena kaikkialla EU:ssa.

Esteettömyysvaatimusten noudattamisesta voidaan poiketa tietyin edellytyksin. Poikkeaminen on mahdollista, jos vaatimusten noudattaminen muuttaisi tuotteen tai palvelun luonteen olennaisesti tai jos siitä aiheutuisi talouden toimijalle kohtuuton rasite. Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa tulisi huomioida esimerkiksi kustannukset suhteessa liikevaihtoon ja pääomaan sekä tuotteen tai palvelun esteettömäksi saattamisesta koituvat hyödyt erityisesti vammaisille käyttäjille. Kohtuuttoman rasitteen perusteita tulee arvioida uudelleen, jos valvontaviranomainen niin pyytää, tai palvelujen osalta vähintään viiden vuoden välein tai useammin, jos palvelua muutetaan. Esteettömyysvaatimusten noudattamisesta ei voida poiketa, jos toimija saa esteettömyyden parantamiseksi myönnettyä ulkopuolista rahoitusta. Poikkeukseen vedotessaan toimijan on laadittava perusteltu arvio ja ilmoitettava poikkeamisesta viranomaiselle lukuun ottamatta mikroyrityksiä, joita edellä kuvattu ilmoitusvelvollisuus ei koske. Mikroyritysten täytyy kuitenkin pyydettäessä toimittaa arviota vastaavat tiedot valvontaviranomaiselle.

Arvio on syytä tehdä huolellisesti, sillä valvontaviranomainen voi määrätä poikkeusta hakevan toimijan korjaamaan arviossa havaitsemansa puutteet määräaikaan mennessä. Jos markkinoilla oleva tuote tai palvelu ei täytä esteettömyysvaatimuksia, viranomainen voi velvoittaa toimijan saattamaan tuote tai palvelu vaatimustenmukaiseksi tai kieltää vaatimustenvastaisen tuotteen valmistamisen, markkinoille saattamisen tai luovuttamisen. Tarvittaessa tuote voidaan määrätä poistettavaksi markkinoilta. Määräysten tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.

Mistä kannattaa lähteä liikkeelle direktiivin soveltamisessa?

Pian voimaan astuvat esteettömyysvaatimukset vaikuttavat laajasti digitaalisten tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun ja tarjoamiseen. Toimijoiden tulee selvittää, kuuluuko sen tarjoama tuote tai palvelu esteettömyysvaatimusten soveltamisalaan. Mikäli vastaus on kyllä, on seuraavaksi tarpeen kartoittaa tuotteen tai palvelun nykyinen esteettömyyden tila. Esteettömyyttä arvioitaessa tulee tunnistaa kaikki sellaiset ominaisuudet tai puutteet, jotka voivat estää käyttäjiä käyttämästä tuotetta tai palvelua itsenäisesti ja yhdenvertaisesti toimintarajoitteista riippumatta. Mikäli arvioinnin perusteella havaitaan, että kaikkia uusia esteettömyysvaatimuksia ei vielä täytetä, tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin palvelun tai tuotteen saattamiseksi esteettömäksi.

Heräsikö kysyttävää?

Technology, Data & IP -praktiikkamme auttaa mielellään esteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä.