Työoikeusiltapäivä 2026 tarjosi kattavan katsauksen työoikeudellisiin lakimuutoksiin
Ajankohtaisia työoikeudellisia kysymyksiä käsiteltiin jälleen perinteiseen tapaan Krogeruksen Työoikeusiltapäivässä, joka järjestettiin 26.3.2026. Tänä vuonna tilaisuudessa käsiteltiin erityisesti työsopimuslakiin kaavailtuja muutoksia ja palkka-avoimuutta, tuoretta työoikeudellista oikeuskäytäntöä sekä jo toteutuneita ja muita käynnissä olevia työmarkkinoita koskevia lainsäädäntöhankkeita.
"Työoikeusiltapäivän tarkoituksena on koota yhteen alan asiantuntijoita keskustelemaan ajankohtaisista työoikeudellisista kysymyksistä niin käytännön vaikutusten, eri osapuolten näkökulmien kuin mahdollisten tulkintakysymysten osalta. Haluamme kiittää loistavia puhujia ja osallistujia onnistuneesta tilaisuudesta", sanoo työoikeuspraktiikkamme osakas Carola Möller.
Rakenteellisia muutoksia työoikeussääntelyyn ja työmarkkinat osana kasvupolitiikkaa
Työoikeusiltapäivä käynnistyi Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajan Janne Makkulan puheenvuorolla, joka käsitteli jo voimaan tulleita ja tulevia lainsäädäntöuudistuksia sekä niiden vaikutuksia työmarkkinoihin niin koko Suomen kuin teknologiateollisuuden näkökulmasta.
Janne Makkula nosti puheenvuorossaan esiin muun muassa seuraavia havaintoja työmarkkinauudistusten osalta:
- Suomessa kyetään työmarkkinoita koskeviin rakenteellisiin uudistuksiin, vaikka ne voivat edellyttää kompromisseja, eivätkä ne aina toteudu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
- Työrauhaan liittyvillä uudistuksilla on ollut myönteinen vaikutus yritysten toimintavarmuuteen, ja työrauha-asiat vaikuttaisivat uudistusten seurauksena myös vähentyneen.
- Tammikuussa 2025 voimaan tulleiden paikallisen sopimisen uudistusten vaikutukset tulevat selkiytymään ajan myötä, kunhan sopimiskulttuuri yrityksissä kehittyy.
- Myös EU vaikuttaa olevan aktiivisempi työmarkkinoihin liittyvässä lainsäädännössä, mistä konkreettisena esimerkkinä palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano.
- Työmarkkinat voidaan nähdä osana kasvupolitiikkaa, ja työmarkkinauudistuksilla voidaankin katsoa olevan vaikutusta myös Suomen taloudelliseen kehitykseen pidemmällä aikavälillä.
Paneelikeskustelussa syvennyttiin hallituksen työmarkkinauudistuksiin
Työoikeusiltapäivä päättyi tuttuun tapaan työmarkkinauudistuksia käsittelevään paneelikeskusteluun, jossa panelisteina toimivat Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä, Sanna Mannonen SAK:sta, Markus Äimälä EK:sta sekä Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä. Moderaattorina toimi Krogeruksen työoikeuspraktiikan osakas Carola Möller. Paneelissa keskusteltiin hallituksen työmarkkinauudistuksista, joista keskityttiin erityisesti työsopimuslain uudistukseen liittyen ilman perustetta tehtäviin määräaikaisiin työsopimuksiin, henkilöstön hallintoedustusta koskevaan yhteistoimintalain muuttamiseen sekä palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoon.
Määräaikaisuuden perustetta koskevien muutosten oli tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026, mutta toistaiseksi esitys on vielä valiokuntakäsittelyssä. Muutos toteuttaisi hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan: "Työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Samalla lainsäädännössä varmistetaan, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista." Vielä hallituksen esityksessä määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteltua syytä olisi voinut tehdä enintään kolme, yhteiskestoltaan enintään vuodeksi. Lakiehdotusta ollaan muuttamassa niin, että ilman perusteltua syytä voisi tehdä vain yhden, enintään vuoden mittaisen määräaikaisen sopimuksen. Tällä pyritään vastaamaan esitettyihin huoliin määräaikaisten sopimusten ketjuttamisesta. Keskustelussa nousi esiin hallitusohjelmassakin sovittu uudistuksen tavoite eli työllistämiskynnyksen alentaminen. Hallitus on antanut myös erillisen tasa-arvolain muuttamiseen liittyvän esityksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa raskauteen ja perhevapaaseen liittyvän syrjinnän suojaa. Paneelissa keskusteltiin myös siitä, että työnantajien on syytä olla tarkkana eri määräaikaisia työsopimuksia koskevista velvoitteista, kun määräaikaisia työsopimuksia koskeva lakiuudistus tulee voimaan. Lakiuudistuksen jälkeen määräaikaiset työsopimukset voitaisiin jakaa: 1) määräaikaisiin työsopimuksiin perustellusta syystä; 2) määräaikaisiin työsopimuksiin pitkäaikaistyöttömien kanssa ja 3) ilman perusteltua syytä tehtyihin määräaikaisiin työsopimuksiin.
Paneelissa keskusteltiin myös muutoksista henkilöstön hallintoedustukseen. On esitetty, että henkilöstön hallintoedustusta koskevien säännösten soveltamisrajaa laskettaisiin nykyisestä 150 työntekijän rajasta vähintään 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Lisäksi henkilöstön hallintoedustuksen toteuttamistapaa muutettaisiin siten, että nykyisestä sopimukseen perustuvasta henkilöstön hallintoedustuksesta luovuttaisiin. Hallintoedustus tulisi toteuttaa jatkossa lähtökohtaisesti hallituksessa tai johtoryhmissä. Nykyistä vastaavasti yhteistoiminta-asiamies voisi myöntää hakemuksesta luvan poiketa henkilöstön hallintoedustuksen toteutustavasta. Paneelikeskustelussa nostettiin esiin yhtenä näkökulmana, että sopimiseen perustunut malli on toiminut yrityksissä hyvin, ja että uuden mahdollisen 100 työntekijän soveltamisrajan piiriin voi nousta lisää yhtiöitä, joilla ei ole välttämättä hallintoedustukseen sopivia toimielimiä. Mikäli ensisijaisesti sopimiseen perustuva malli poistuu, käytännön soveltamisen kannalta haasteita voivat aiheuttaa myös ne tilanteet, joissa yhtiön päätäntävalta on globaalilla organisaatiolla eikä Suomessa.
Paneelissa keskusteltiin lopuksi EU:n palkka-avoimuusdirektiivistä, joka olisi direktiivin mukaan saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 7.6.2026. Direktiivi pannaan täytäntöön Suomessa pääasiassa muuttamalla tasa-arvolakia. Palkka-avoimuusdirektiiviä koskevien lakiuudistusten oli tarkoitus tulla voimaan 18.5.2026, mutta vaikuttaa selvältä, että suunniteltu voimaantulopäivä venyy. Esimerkiksi Ruotsissa on jo ilmoitettu, että palkka-avoimuusdirektiivin implementointi viivästyy. Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työnantajilla on palkkarakenteet, joilla varmistetaan, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka. Paneelissa nousi esiin esimerkiksi Suomen työehtosopimusjärjestelmän ja palkka-avoimuusdirektiivin palkkarakenteille asettamien vaatimusten suhde.
Työoikeusiltapäivä järjestetään myös ensi vuonna
Meillä on ilo ilmoittaa, että Krogeruksen Työoikeusiltapäivä järjestetään myös vuonna 2027! Kerromme ensi vuoden tapahtumasta lisää myöhemmin, mutta sillä välin voit halutessasi ilmoittautua uutiskirjelistallemme saadaksesi lisää tietoa Krogeruksen tapahtumista ja webinaareista.
