Krogeruksen Pääomamarkkinailtapäivä vastasi kysymykseen: Toimiiko sääntelyn yksinkertaistaminen ja purkaminen?

Euroopan pääomamarkkinat ovat murroksessa. Sääntelyn yksinkertaistaminen, purkaminen ja unionin kilpailukyvyn vahvistaminen ovat nousseet poliittisen agendan kärkeen. Miten nämä aloitteet käytännössä vaikuttavat markkinaan ja transaktioihin ja mitä mahdollisuuksia ne tuovat liikkeeseenlaskijoille ja sijoittajille? Krogeruksen Pääomamarkkinailtapäivässä 10.9.2026 arvioitiin, miten sääntelyn yksinkertaistaminen ja purkaminen on toiminut käytännössä. Tiivistimme tapahtuman keskustelut artikkeliin. 

"Pääomamarkkinailtapäivän tavoitteena oli tuoda liikkeeseenlaskijat, sijoittajat sekä pankkien ja sääntelykentän edustajat yhteen keskustelemaan pääomamarkkinoiden suunnasta. Inflaation, nihkeän talouskasvun ja geopoliittisen epävakauden myötä on tarve parantaa Euroopan kilpailukykyä ja panostaa talouskasvuun, puolustukseen, infrastruktuuriin ja yhteiskunnalliseen koheesioon. Tavoitteena on liikkua kohti säästämisen ja sijoittamisen unionia, jossa markkinan toimivuutta, kansallisten markkinoiden integrointia ja yhteistä valvontaa tehostetaan ja pyritään pääsemään eroon liian yksityiskohtaisesta sääntelystä", kertoo osakkaamme Tom Fagernäs.

Sääntelyn keventäminen ratkaisuna kilpailukyvyn parantamiseen?

Seminaarin avauspuheenvuoron piti Armi Taipale (Finanssivalvonta, ESMA), tarjoten laajan eurooppalaisen kokemuksen pohjalta näkökulmia pääomamarkkinoiden sääntelykehitykseen ja sen vaikutuksista markkinaan. 2000-luvun alkupuolella sääntelyssä oltiin kaukana EU-tason harmonisoinnista, mutta finanssikriisin myötä sääntelyä lisättiin. Uusi sääntelyaalto iski 2020-luvulla. Erityisesti pääomamarkkinoilla on entistä enemmän suoraan sitovaa sääntelyä ja uusia sääntelyalueita.

EU:n ja USA:n kilpailukykyä vertailtaessa EU:n pääomamarkkinat pärjäävät tällä hetkellä heikommin. Pelkästään BKT:n kasvuastetta tarkasteltaessa erot EU:n, USA:n ja Kiinan välillä eivät ole niin suuria. Pääomamarkkinoita tarkasteltaessa erot pääomamarkkinan ja BKT:n välillä kuitenkin kasvavat. Lisäksi rahastojen koot ovat EU:ssa keskimääräisesti huomattavasti pienempiä kuin USA:ssa, ja eurooppalainen markkina on huomattavasti fragmentoituneempi.

"EU:n pääomamarkkina on alikehittynyt ja sirpaloitunut: sääntelyrakenne ja protektionismi ovat osaltaan johtaneet siihen, että EU:ssa on liikaa pörssejä, jopa yli 300. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin tavoitteena onkin nyt vähentää pääomamarkkinoiden sääntelyä 25 %:ia. Tavoitteen myötä pohdittavaksi tulee, kannattaako kaikista sektoreista purkaa sääntelyä niin sanotusti juustohöylällä pois vai tehdä suurempia rakenteellisia muutoksia. Eurooppa-tasolla onkin jo kuulunut palautetta siitä, että jos sääntelyyn ei pystytä tekemään isoja muutoksia, tulisi se pitää ennallaan, sillä sääntelyn noudattamiseen ja sen vaatimiin järjestelmiin on jo investoitu", taustoittaa Armi Taipale.

Mitä eurooppalaisessa valvontakentässä sitten tapahtuu?

• ESMA (European Securities and Markets Authority) saa uuden puheenjohtajan marraskuussa, joka tulee luotsaamaan ESMA:a kohti uusia tehtäviä.
• Neuvoteltavana on säästö- ja investointiunionia koskeva paketti, jossa tavoitteena on mm. sääntelyn yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen, rajan yli palvelutarjonnan helpottaminen ja innovaatioiden edistäminen.
• Valvontarakennetta muutettaisiin: Nyt käytössä on hallintoneuvosto ja johtokunta, mutta jatkossa kansalliset viranomaiset osallistuisivat neuvostoon ja riippumattomat tahot johtokuntaan.
• Valvontakategorioita muutettaisiin: Markkinapaikat ja arvopaperikeskukset jaetaan komission ehdotuksessa merkittäviin ja vähemmän merkittäviin. Helsingin pörssi kuuluisi merkittäviin kauppapaikkoihin ja Suomessa toimiva Euroclear-konserni myös merkittäviin arvopaperikeskuksiin. Molempien osalta valvonta siirtyisi ESMA:lle.

"Jos ja kun komissio tavoittelee kilpailukykyä, johtaa se esimerkiksi pörssitoiminnan keskittämiseen Eurooppa-tasolla. EU:n sisällä on jo muodostunut uusi E6-ryhmä, joka edistää omia tavoitteitaan pääomamarkkinan uudistamisessa. Pohjoismailta on tullut tähän vastineensa eli Nordic Compass, jonka esittämänä vaihtoehtona on muun muassa, että pohjoismaiset markkinapaikat konsolidoitaisiin. Tämä voi johtaa siihen, että Suomessa tietyt perusosat markkinarakenteesta poistuvat ja rahoituskanavat ja palveluiden sisältö muuttuvat, jotta pystymme kilpailemaan EU-tasolla. Rakenteellisesti kotimainen pääomamarkkina voi muuttua merkittävästi", tiivistää Armi Taipale.

Transaktiot uudistetun sääntelyn valossa – rajoitteet ja mahdollisuudet

Iltapäivän aikana Krogeruksen asiantuntijat Paul Raade ja Joel Kanervo jatkoivat Armi Taipaleen aloittamaa sääntelykeskustelua siirtymällä käytännön transaktionäkökulmaan: miten uudistettu sääntely vaikuttaa transaktioihin käytännössä, ja millaisia rajoitteita ja uusia mahdollisuuksia se tuo mukanaan.

Yksi konkreettinen esimerkki sääntelyn keventämisestä on Listing Act -paketti, jonka avulla:

1. Esiteasetusta muutettiin laajentamalla esitteen julkistamisvelvollisuuksien poikkeuksia ja keventämällä esitteiden sisältövaatimuksia myös IPO-esitteen osalta.
2. Markkinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) kevennettiin. Sisäpiiritiedon julkistamisen menettelyä yksinkertaistettiin pitkäkestoisissa prosesseissa. Lisäksi selvennettiin markkinoiden tunnustelun olevan vapaaehtoinen menettely ja kevennettiin teknisiä vaatimuksia esimerkiksi sisäpiiriluettelojen sisältöön ja omien osakkeiden takaisinostojen raportointiin liittyen. Muutoksilla on vähäinen merkitys transaktiokontekstissa, mutta ne vaikuttavat listayhtiöiden päivittäiseen elämään ja sisäpiiritiedon hallinnointiin. 
3. Pörssilistadirektiivin kumoamisen yhteydessä free float -vaatimusta alennettiin 25 %:sta 10 %:iin. Free floatin avulla varmistetaan, että pörssiyhtiöillä on tarpeeksi likvidiä kaupankäyntiä. Suomessa pörssin säännöt kuitenkin rajaavat uuden free float -rajan käyttöalaa merkittävästi.
4. Moniääniosakkeet mahdollistettiin niissä jäsenvaltioissa, joissa ne eivät olleet sallittuja. Eri osakkeille voi siis antaa eri äänimääriä. Muutoksella ei juurikaan ole merkitystä Suomessa. 

Merkittävimmät muutokset koskevat esiteasetusta. Muutoksella kevennettiin samanlajisten arvopaperien esitevapautuskynnystä, joka nousi 20 %:sta 30 %:iin. Lisäksi, jos samanlajinen arvopaperi on ollut listattuna 18 kuukautta, voi annit ja listalleotot toteuttaa ilman esitettä. Esitteen sijaan laaditaan tilanteen mukaan 11-sivun poikkeusasiakirja. Tämä muutos on osoittautunut jo käytännössä merkitykselliseksi muutokseksi, sillä melko suuriakin transaktioita voidaan tehdä ilman esitettä. Tämä voi nopeuttaa markkinaan pääsyä.

"Olemme jo nyt huomanneet monissa transaktioissa, joissa esite olisi aiemmin laadittu, että sijoittajat pystyvät perehtymään tarjoukseen kevyemmälläkin dokumentaatiolla ja etsiä tietoa muualtakin. Eurooppaan on jossain määrin rantautunut niin sanottu total mix of information -ajattelu", kertovat Paul ja Joel.

Miten sääntelymuutokset vaikuttavat käytännössä? 11-sivun poikkeusasiakirjaa on toistaiseksi käytetty lähinnä pienempien liikkeeseenlaskijoiden merkintäoikeusanneissa. Suurten pörssiyhtiöiden kohdalla poikkeusmahdollisuuden hyödyntämisestä on toistaiseksi vain vähän merkkejä. Todistamatta on siis vielä, onko lainsäädännössä vaadittu tiedonannon taso oikea ja missä tilanteissa se toimii. Kaikkiin tilanteisiin kevennetty sääntely ei sovi. Pelivaraa ja kontekstisidonnaisuutta on kuitenkin aiempaa enemmän. Lainsäädännön keventyminen voi törmätä markkinan odotusten lisäksi myös pörssin vaatimuksiin. Sääntelykehys on monitahoinen, sillä sääntelyä on niin EU-tasolla kuin Fivan ja pörssin sääntöjen tasolla. Muutosten käytäntöön valuminen vaatii useamman sääntelykerroksen läpäisyä ja samalla markkinakäytäntöjen muuttuminen vie aikaa.

"Suurimmat avoimet kysymykset ovat, onko esitteen julkistamisvelvollisuuden laajuudella tai esitteen sisältövaatimusten ankaruudella vaikutusta liikkeeseenlaskijoiden transaktiohalukkuuteen? Muutoksilla on ainakin tähän mennessä ollut vaikutusta transaktiohalukkuuteen, sillä ne ovat mahdollistaneet sellaisten transaktioiden tekemisen, jotka eivät aiemmin olisi olleet mahdollisia. Transaktioita on myös saatu aiempaa nopeammin maaliin", tiivistävät Paul ja Joel.

Pääomamarkkinailtapäivä palaa ensi vuonna

Iloksemme voimme kertoa, että Krogeruksen Pääomamarkkinailtapäivä järjestetään myös vuonna 2027! Kerromme ensi vuoden tapahtumasta lisää myöhemmin, mutta sillä välin voit halutessasi ilmoittautua uutiskirjelistallemme saadaksesi lisää tietoa Krogeruksen tapahtumista ja webinaareista.