EU:n tuomioistuimen tuomio asiassa International Skating Union v. komissio: lajiliiton säännöt olivat tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavat
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 21.12.2023 tuomion asiassa International Skating Union v. komissio (C-124/21 P), jossa se vahvisti, että Kansainvälisen luisteluliiton säännöt rajoittivat kilpailua kielletyllä tavalla. Tuomio osoittaa, että EU:n kilpailusäännöt asettavat lajiliittojen toiminnalle tiukan kehikon.
Asiassa oli kyse Kansainvälisen luisteluliiton (ISU) säännöistä, joiden mukaan kilpailujen ja tapahtumien järjestäjien oli haettava ISU:lta ennakkolupa pikaluistelu- tai taitoluistelutapahtumien järjestämiseen. Sääntöjen mukaan urheilijat, jotka osallistuivat ilman ennakkolupaa järjestettyihin tapahtumiin, voitiin määrätä kilpailukieltoon ISU:n järjestämissä kilpailuissa. Lisäksi ISU edellytti, että sääntöihin liittyvät riidat saatettiin yksinomaan urheilun välitystuomioistuimen (CAS) ratkaistaviksi.
Vuonna 2014 kaksi pikaluistelijaa tekivät Euroopan komissiolle kantelun, jonka mukaan ISU:n osallistumissäännöt olivat ristiriidassa kilpailusääntöjen kanssa, koska kilpailukiellon uhka esti urheilijoita osallistumasta kolmannen järjestämään pikaluistelutapahtumaan ja rajoitti urheilijoiden ansaintamahdollisuuksia. Vuonna 2017 antamassaan päätöksessä komissio katsoi, että ISU:a voitiin kilpailuoikeudellisesti tarkastella sekä taloudellista toimintaa harjoittavan yrityksenä että jäsenliittojensa muodostama yritysten yhteenliittymänä. Säännöissä oli kyse yritysten yhteenliittymän päätöksestä, jonka tarkoituksena oli rajoittaa kilpailua.
Joulukuussa antamassaan tuomiossa EUT vahvisti, että ISU:n säännöt olivat tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavia ja rikkoivat EU:n kilpailusääntöjä.
Kilpailusäännöt eivät aina kiellä yritysten toimintavapauden rajoittamista
Joulukuun tuomiossaan EUT katsoi, että yritysten toimintavapautta rajoittavat päätökset ja sopimukset voivat jäädä kilpailusääntöjen ulkopuolelle, jos (i) ne ovat perusteltuja oikeutettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, (ii) ne ovat aidosti välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi, ja (iii) kilpailua rajoittava vaikutus ei ylitä sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Edellytykset voivat toteutua erityisesti ammatillisten yhdistysten tai lajiliittojen säännöissä, joilla pyritään eettisiin tai periaatteellisiin tavoitteisiin.
EUT kuitenkin totesi, että edellä mainittu poikkeus ei sovellu vakaviin kilpailunrajoituksiin, joiden tarkoituksena on kilpailun rajoittaminen.
Portinvartija-aseman haltijalla on kilpailusääntöjen nojalla vain vähän liikkumavaraa
Tuomiossaan EUT katsoi, että määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskeville säännöille voitiin antaa painoarvoa yritysten yhteenliittymän päätöksen arvioinnissa.
EUT katsoi, että jos tiettyä taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle annetaan oikeus määrätä, mitkä muut yritykset saavat harjoittaa tätä toimintaa ja millä edellytyksillä, kyseiselle yritykselle syntyy ilmeinen etu kilpailijoihinsa nähden. Tällaisessa asemassa oleva yritys voi estää kolmansilta pääsyn markkinoille tai suosia omaa toimintaansa, ja siten estää kilpailun lisääntymisen markkinoilla kuluttajien vahingoksi. ISU:n tapauksessa sillä oli valta antaa kolmansille lupa järjestää kilpailuja ja toisaalta se järjesti itse kilpailuja osana liiketoimintaansa.
EUT korosti, että vaikka ISU:n kaltainen lajiliitto voi antaa ja soveltaa kilpailujen järjestämistä koskevia sääntöjä, niiden on oltava läpinäkyviä, objektiivisia, syrjimättömiä ja oikeasuhtaisia. Tällainen oikeus ilman rajoituksia, velvoitteita ja valvontaa muodostuu määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen käsissä määräävän aseman väärinkäytöksi. Tällöin oikeuden tarkoituksena voidaan pitää kilpailun estämistä, rajoittamista tai vääristämistä.
Koska ISU:n sääntöihin ei kohdistunut rajoituksia tai valvontaa, säännöt antoivat ISU:lle mahdollisuuden rajoittaa kilpailijoiden markkinoille pääsyä, estää urheilijoita osallistumasta innovatiivisiin kilpailumuotoihin ja viedä katsojilta mahdollisuuden seurata tällaisia kilpailuja. Säännöt olivat tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavia ja kilpailuoikeudellisesti kiellettyjä.
Välitystuomio voi vahvistaa kilpailunrajoitusta
CAS-välitystuomioistuimen osalta EUT kiinnitti huomiota siihen, että ainoastaan Sveitsin korkein oikeus saattoi valvoa CAS:n välitystuomioita. Tällä tuomioistuimella ei ollut mahdollisuutta varmistaa välitystuomion yhteensopivuutta EU:n kilpailusääntöjen kanssa tai esittää EUT:lle ennakkoratkaisukysymyksiä. EUT katsoi, että välitysmekanismiin sitoutumisen edellyttäminen vahvisti kilpailurikkomusta.
Mikä merkitys tuomiolla on?
Tuomiossaan EUT vahvisti, että EU:n kilpailusäännöt asettavat lajiliittojen toiminnalle tiukan kehikon. Samana päivänä EUT antoi myös kaksi muuta kilpailuoikeuden ja urheilun rajapintaa koskevaa ratkaisua (C-333/21, European Superleague Company ja C-680/21, Royal Antwerp Football Club). EUT:n ratkaisujen valossa on selvää, että vaikka lajiliitto voi asettaa esimerkiksi kilpailujen järjestämistä koskevia sääntöjä ja siten vaikuttaa muiden toimijoiden markkinoille pääsyyn, tulee tällaisten sääntöjen noudattaa EU:n kilpailuoikeuden periaatteita. Sääntöjen tulee olla objektiivisia, syrjimättömiä ja oikeasuhtaisia. Ratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia erilaisten lajiliittojen toimintaan.
Nämä periaatteet soveltuvat myös muihin tilanteisiin, joissa toimija toimii itse markkinoilla ja toisaalta sillä on mahdollisuus määritellä kilpailijoidensa toimintaedellytykset kyseisillä markkinoilla.
