Article 27 August 2018

Uusi liikesalaisuuslaki voimaan

Pitkään hajallaan ollut liikesalaisuuksia koskeva sääntely yhdenmukaistuu Suomessa uuden liikesalaisuuslain astuttua voimaan 15.8.2018. Liikesalaisuuslaki kokoaa yhteen liikesalaisuuksia koskevan sääntelyn, ja samalla lailla saatetaan kansallisesti voimaan Euroopan Unionin liikesalaisuusdirektiivi (2016/943).

Uuden liikesalaisuuslain myötä on päivitetty esimerkiksi työsopimuslakia, johon on lisätty viittaus liikesalaisuuslakiin ja jota on täsmennetty siten, että työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia.

Muutoksia on tehty lisäksi oikeudenkäymiskaareen, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin ja lisäksi todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettuun lakiin. Uuden liikesalaisuuslain mukaan käräjäoikeuksilla ja markkinaoikeudella tulee jatkossa olemaan osin rinnakkaista toimivaltaa liikesalaisuuden loukkauksia koskevissa riita-asioissa.

Yhdenmukaistuva käsitteistö

Eräs liikesalaisuuslain keskeisimmistä uudistuksista liittyy liikesalaisuuksiin liittyvän käsitteistön yhdenmukaistamiseen. Lisäksi laki sisältää myös pitkään odotetun liikesalaisuuden määritelmän. Samassa yhteydessä aiemmat liike- ja ammattisalaisuuden sekä yrityssalaisuuden käsitteet on päivitetty liikesalaisuuden käsitteeksi useissa muissa laeissa. Jatkossa lainsäädännössä käytetäänkin johdonmukaisemmin liikesalaisuuden käsitettä. Uuden lain määritelmän mukaan liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa:

a) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa;
b) jolla a alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa; ja
c) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Toisin sanottuna, liikesalaisuuksien tulee olla salaista tietoa, joilla on todellista tai ainakin potentiaalista taloudellista arvoa. Lisäksi niiden haltijan on tullut tehdä kohtuullisia toimenpiteitä tietojen salassapitämiseksi. Liikesalaisuuksien suojaa voivatkin nauttia hyvin monentyyppiset tiedot, kuten esimerkiksi liikeideat, tutkimus- ja valmistustiedot, hinnoittelutiedot, asiantuntemus ja tietotaito, kilpailija-analyysit ja markkinaselvitykset sekä ohjelmistojen lähdekoodit ja algoritmit.

Liikesalaisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä 48/2018 on katsottu, että jopa niin sanotut negatiiviset tiedot (esimerkiksi tiedot yrityksen taloudellista ongelmista) voidaan katsoa liikesalaisuuksiksi. Jotta yksittäinen tieto nauttisi liikesalaisuuksien suojaa, tulee sen täyttää kolme edellä kuvattua lakisääteistä edellytystä.

Uutta liikesalaisuuslakia sovelletaan elinkeinotoimintaan liittyvien liikesalaisuuksien ja teknisten ohjeiden suojaamiseen. Vaikka laki koskeekin yhtälailla elinkeinotoimintaa, kuin tähän liittyviä yksityisiä henkilöitä, ei sitä sovelleta kuitenkaan puhtaasti yksityisten henkilöiden salaisuuksien suojaamiseen.

Lain ulkopuolelle jää lisäksi esimerkiksi tietyn alan yleiseen koulutukseen sisältyvät tiedot sekä työntekijän tavanomaisen työskentelynsä osana hankkimat yleiset kokemukset ja taidot (ts. ammattitaidot), joskin rajanvedon tekeminen näiden osalta tuleekin jäämään pitkälti tuomioistuimien vastuulle.

Liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen ja ilmaiseminen

Uusi laki sisältää säännökset liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Tietojen hankkiminen voi liikesalaisuuslain mukaan olla oikeudetonta, mikäli se tapahtuu esimerkiksi anastamalla, kopioimalla tai käsittelemällä liikesalaisuuden sisältäviä liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja luvattomasti taikka muulla hyvän liiketavan vastaisella menettelyllä.

Tällaista oikeudettomasti hankittua liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista. Toisaalta liikesalaisuuden haltija voi kuitenkin sopimusvapautensa puitteissa sopia vapaasti liikesalaisuutensa käyttämisestä.

Liikesalaisuuslaissa on vastaavasti määritelty sallitut liikesalaisuuden hankkimistavat, joita ovat muun muassa liikesalaisuuden itsenäinen keksiminen tai niin kutsuttu käänteismallinnus (reverse engineering), jossa liikesalaisuus selvitetään esimerkiksi tutkimalla laillisesti hankittua tuotetta.

Tämän lisäksi esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa tarkoituksena on yleisen edun suojaaminen väärinkäytöksen tai muun laittoman toiminnan paljastamiseksi (whistleblowing), ei liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ole oikeudetonta. Laissa ei ole määritelty niitä tahoja, joille tällainen paljastus voidaan tehdä, mutta lakia koskevan hallituksen esityksen mukaan paljastaminen voisi tapahtua esimerkiksi viranomaiselle, muulle asianmukaiselle taholle tai tuomalla asian esille julkisesti. Toisaalta liikesalaisuuden haltijan kilpailijalle paljastamista ei kuitenkaan voida katsoa yleisen edun mukaiseksi toiminnaksi.

Päivitetyt oikeussuojakeinot

Liikesalaisuuslain myötä myös liikesalaisuuden haltijan oikeussuojakeinot ovat päivittyneet. Tuomioistuimilla on lain mukaan jatkossa kielto-oikeus ja oikeus esimerkiksi määrätä korjaavana toimenpiteenä liikesalaisuutta loukkaava tuote vedettäväksi pois markkinoilta tai määrätä se tuhottavaksi taikka muutettavaksi.

Edellä mainittu kielto voidaan ulottaa myös sellaiseen tekoon, joka ei vielä ole toteutunut. Lisäksi kielto ja muut korjaavat toimenpiteet voidaan kohdistaa itse elinkeinonharjoittajan lisäksi myös henkilöihin, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia vaan esimerkiksi näiden palveluksessa olevia työntekijöitä.

Tuomioistuimilla on lisäksi tietyissä tilanteissa mahdollisuus määrätä liikesalaisuuden oikeudeton käyttäjä maksamaan käyttökorvausta liikesalaisuuden lailliselle haltijalle. Tuomioistuin ei kuitenkaan voi määrätä käyttökorvausta omasta aloitteestaan vaan tätä on aina erikseen vaadittava. Lain mukaan tällainen käyttökorvaus ei saa ylittää niiden lisenssimaksujen- tai muiden maksujen määrää, jotka jouduttaisiin suorittamaan, jos vastaaja saisi luvan liikesalaisuuden käyttöön sille ajanjaksolle, jolta liikesalaisuuden käyttö voitaisiin kieltää.

Käyttökorvauksen enimmäismäärää koskevasta ylärajasta huolimatta lienee kuitenkin todennäköistä, liikesalaisuuksien luonteesta johtuen, että asianmukaisen määrän arvioiminen tulee olemaan huomattavasti haastavampaa kuin esimerkiksi lisenssimaksuihin perustuvien immateriaalioikeuksien käyttökorvauksien arvioiminen. Käyttökorvausten lisäksi liikesalaisuuden laillisella haltijalla on uuden liikesalaisuuslain mukaan oikeus myös hyvitykseen ja/tai vahingonkorvaukseen, jos liikesalaisuuden loukkaus on tehty tahallaan tai huolimattomuudesta.

Liikesalaisuuslaki osana liiketoimintaa

Uuden liikesalaisuuslain yhdenmukaistaessa liikesalaisuuksia koskevaa sääntelyä Suomessa, on nyt myös yrityksissä hyvä hetki luoda selkeät käytännöt liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Tässä yhteydessä on syytä esimerkiksi identifioida yritykselle merkitykselliset liikesalaisuudet, tunnistaa sellaiset henkilöt ja henkilöstöryhmät, jotka saavat tietoonsa näitä yrityksen liikesalaisuuksia ja vastaavasti huolehtia tarpeellisten salassapitosopimusten tekemisestä näiden tahojen kanssa.

Vaikka uusi liikesalaisuuslaki laajentaakin lakiin perustuvan salassapitovelvollisuuden koskemaan yhä useampia elinkeinonharjoittajille merkityksellisiä sidosryhmiä, ei lain voimaantulosta huolimatta salassapitosopimusten tarve vähene jatkossakaan.

Salassapitosopimuksissa onkin hyvä huomioida jatkossa liikesalaisuuslain mukanaan tuomat liikesalaisuutta koskevat rajanvetotilanteet, koskien esimerkiksi työntekijöiden osana työskentelyään hankkimaa yleistä kokemusta ja ammattitaitoa sekä toisaalta käänteismallinnuksen mahdollistamat tilanteet. Salassapitovelvoitteiden ala onkin syytä määrittää myös jatkossa tarkasti sopimalla asioista tehokkaasti ennakkoon.

Share:
Similar articles