Share
Article 25 September 2015

Kuka maksaa urakan jälkikäteisen hienosäädön?

Urakkaerimielisyyksien selvittäminen jälkikäteen ei ole kustannustehokasta ja aiheuttaa merkittävää epävarmuutta kaikille osapuolille. Toimivilla ja tehokkailla sopimus- ja työmaakäytännöillä on mahdollista välttyä epämiellyttäviltä taloudellisilta yllätyksiltä.

Työmailla syntyy herkästi ristiriitoja tilaajan kanssa muun muassa lisä- ja muutostöihin sekä urakka-aikaan liittyen. Sekä tilaaja että urakoitsija pyrkivät yleensä viemään hankkeen läpi mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Neuvotteluvaiheessa ei välttämättä ole realistista käsitystä hankkeen läpimenoajasta, mikä saattaa johtaa erittäin tiukkaan urakka-aikaan. Tällöin lisä- ja muutostyöt tai vähäinenkin myötävaikutushäiriö tilaajan puolella nostavat välittömästi tarkasteluun urakka-ajan ja lisäajan kustannuksia. Yleensä näistä syistä ja vaikutuksista on kaksi toisistaan täydellisesti poikkeavaa näkemystä.

Viime kädessä tuomarit käräjä- ja hovioikeudessa sekä välimiehet välimiesoikeudessa ratkovat, onko urakoitsijalla ollut oikeutta lisäaikaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin, vai joutuuko urakoitsija maksamaan viivästysakkoja ja mahdollisesti vahingonkorvauksiakin.

Käytännössä tietyn tapahtumaketjun jälkikäteinen arviointi saattaa johtaa taloudelliselta merkitykseltään dramaattisiinkin lopputuloksiin, vaikka arvioinnin kohteena on saattanut olla osapuolen käsityksen mukaan hyvin vähämerkityksinen yksityiskohta.

Toisin sanoen urakka-aikaisella toiminnalla on usein suurempi merkitys riitaisen urakan taloudelliselle lopputulokselle, kuin työmaalla ehkä ymmärretään.

Sopimus- ja urakkakäytännöt saattavat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä urakoitsijalle

Koska urakan käytännön toteutus menee tärkeysjärjestyksessä herkästi niin sanottujen paperitöiden edelle, urakoitsijalle saattaa aiheutua oikeudenmenetyksiä siitä, että urakkasopimuksen määrittelemiä menettelyjä ei ole noudatettu.

On erittäin tyypillistä, että lisä- ja muutostöiden tilausmenettelyssä poiketaan rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE) määrittelemästä periaatteessa hyvin toimivasta menettelytavasta. Yhtä usein lisäaikaa ja -kustannuksia koskevat ilmoitukset tai vaatimukset ovat epämääräisiä tai jäävät kokonaan tekemättä.

Tämän lisäksi kustannusseuranta saattaa olla niin epäselvää, että YSE:n mukaista omakustannushintaa tai lisäajan kustannuksien määrää ei pystytä tilaajan mielestä riittävän luotettavasti määrittämään.

Kaikki nämä seikat ovat omiaan aiheuttamaan riitoja urakan valmistumisen jälkeen.

Urakkariidat aiheuttavat aina tarpeettomia kuluja ja vievät aikaa

Urakkariitojen selvittäminen vaatii aina urakoitsijan henkilöstöltä merkittävää työpanosta ja kaikki tämä aika on pois tuottavasta toiminnasta. Urakkariidan keskimääräinen käsittelyaika yleisessä tuomioistuimessa on noin 2–4 vuotta ja välimiesmenettelyssäkin tuomion saaminen kestää usein lähes vuoden.

Urakoitsijan kannalta olisikin parasta, mikäli riitatilanteet voitaisiin kokonaan välttää tai ainakin oma riskipositio olisi mahdollisimman selvä riitatilanteen syntyessä.

Merkittävä osa lisä- ja muutostöihin sekä lisäaikaan ja -rahaan liittyvistä erimielisyyksistä olisi helposti vältettävissä noudattamalla tarkemmin lisä- ja muutostöiden osalta sovittuja prosesseja sekä ennen kaikkea kirjaamalla asiat selkeästi pöytäkirjoihin.

Vähintäänkin urakoitsijan asemaa niin sanotussa lopullisessa välienselvittelyssä olisi hyvin helppo parantaa kiinnittämällä huomiota työmaakäytäntöihin. Vastaavasti jo urakkasopimuksen neuvotteluvaiheessa tarkemmalla toiminnalla voitaisiin vähentää niitä riitaisuuksien ituja, joista mahdollisesti kasvaa isoja riitoja.

Urakoitsijoiden tuottavuuden kannalta huolellinen ja sopimusmääräykset tiedostava toiminta johtaa varmuudella parempaan lopputulokseen. Urakkaan liittyvien riitaisuuksien ratkominen asianajajien ja tuomioistuinlaitoksen toimesta on kuitenkin varmuudella kannattavaa vain asianajajille.

Onko sinun yrityksesi työmaahenkilöstölle selvää, miten urakoitsijan kannattaisi menetellä välttääkseen ristiriitoja tilaajan kanssa? Entä tietääkö sopimuksia laativat henkilöt, mihin urakkasopimuksessa kannattaisi kiinnittää huomiota tai miten varmistetaan urakoitsijan asemaa mahdollisesti eteen tulevissa riitaisuuksissa?

Lyhyt koulutus saattaa säästää satojatuhansia euroja

Jo lyhyellä sopimusrutiineja ja -riskejä koskevalla keskustelutilaisuudella voi virkistää työmaahenkilöstön muistia YSE-ehtojen edellyttämistä menettelyistä, ja kerrata perinteisiä urakkasopimuksen laatimiseen liittyviä sudenkuoppia. Mikäli koulutustilaisuudella saataisiin vältettyä yksikin riita tai oikeudenmenetys, lopputulos on kannattava.

Asiantuntijamme ovat pitäneet useita luento- ja koulutustilaisuuksia niin työmaahenkilöstölle kuin urakkasopimuksia neuvottelevalle henkilöstölle. Saamamme palaute on ollut erittäin positiivista ja osallistujat ovat kokeneet, että luentojen avulla on pystytty ehkäisemään potentiaalisia riitoja sekä korjaamaan omia käytäntöjä.

Erittäin toimivia ajankohtia urakkasopimusten ja työmaakäytäntöjen kertaukselle ovat esimerkiksi yritysten virkistyspäivät, joissa työmaahenkilöstö on laajalti koolla. Mikäli olet kiinnostunut virkistämään ja päivittämään yrityksesi henkilöstön urakkajuridiikan osaamista, tulemme mielellämme pitämään teidän tarpeisiinne sopivan koulutustilaisuuden.

Share:
Similar articles